Perintätoimiston ja asianajajan ero nousee esiin usein siinä vaiheessa, kun saatava on jäänyt maksamatta eikä maksumuistutus ole tuottanut tulosta. Silloin sekä velkoja että velallinen joutuvat pohtimaan, kannattaako asiaa hoitaa perintätoimiston kautta vai onko syytä ottaa suoraan yhteyttä asianajajaan tai lakimieheen.
Kysymys ei ole akateeminen, vaan sillä on suora vaikutus kustannuksiin, aikatauluun ja siihen, millaista osaamista asian hoitamiseen tarvitaan. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä perintätoimisto ja asianajaja kumpikin tekevät, missä niiden roolit menevät päällekkäin ja milloin kannattaa valita kumpikin.
Perintätoimiston ja asianajajan ero pähkinänkuoressa
Perintätoimisto on yritys, joka on erikoistunut saatavien vapaaehtoiseen ja osittain myös oikeudelliseen perintään. Suurilla perintätoimistoilla on Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) myöntämä perimislupa, joka on edellytys kuluttajasaatavien ammattimaiselle perinnälle. Toimisto lähettää maksuvaatimuksia, neuvottelee maksusuunnitelmia ja seuraa saatavan tilaa, mutta sen ydinosaaminen on prosessin volyymin hallinnassa – se hoitaa satoja tai tuhansia saatavia rutiininomaisesti.
Asianajaja tai lakimies puolestaan on oikeudellisen koulutuksen saanut ammattilainen, joka voi edustaa asiakasta tuomioistuimessa, tulkita monimutkaisia sopimusoikeudellisia kysymyksiä ja rakentaa oikeudellista argumentaatiota yksittäistapauksessa. Asianajajan työ on tyypillisesti syvällisempää mutta myös kalliimpaa tuntiveloituksen vuoksi.
Käytännössä ero tiivistyy siihen, että perintätoimisto hoitaa massaperinnän ja rutiinitapaukset tehokkaasti, kun taas asianajaja astuu kuvaan, kun asia vaatii yksilöllistä oikeudellista harkintaa tai riitautuu.
Milloin perintätoimisto riittää
Suurin osa saatavista ratkeaa jo vapaaehtoisen perinnän vaiheessa ilman, että kumpaakaan asiantuntijaa tarvitaan enempää kuin perintätoimiston peruspalvelua. Tyypillisiä tilanteita ovat:
Kuluttajasaatava, jossa velallinen on yksinkertaisesti unohtanut laskun tai ajautunut hetkelliseen maksuvaikeuteen. Perintätoimisto lähettää perintäkirjeen, sopii tarvittaessa maksusuunnitelman ja saa saatavan kuitatuksi ilman riitaa.
Yrityssaatava, jossa toinen osapuoli ei kiistä velkaa vaan on vain myöhässä maksujen kanssa. Tällöin oikeudellista osaamista ei tarvita, vaan asia hoituu järjestelmällisellä seurannalla ja neuvotteluilla.
Vuokrasaatava tai taloyhtiön vastikesaatava, joissa summat ovat usein kohtuullisia ja prosessi standardoitu. Perintätoimistot tuntevat nämä tapaukset läpikotaisin ja osaavat viedä ne tehokkaasti eteenpäin, mistä kertoo tarkemmin artikkeli vuokrasaatavien perinnästä.
Näissä tilanteissa perintätoimiston hinnoittelu – joko provisio onnistuneesta perinnästä, kiinteä maksu tai näiden yhdistelmä – on yleensä huomattavasti kevyempi kuin asianajajan tuntiveloitus.
Milloin asia vaatii asianajajaa
Perintätoimisto ei voi hoitaa kaikkea, eikä sen kuulukaan yrittää. Asianajajan puoleen kannattaa kääntyä erityisesti silloin, kun:
Velallinen riitauttaa saatavan perusteen. Jos velallinen väittää, ettei sopimusta ole tehty, tuote oli virheellinen tai laskutus perustuu väärään summaan, kyse ei ole enää perinnästä vaan oikeudellisesta riidasta. Tällöin tarvitaan juridista argumentaatiota, jota perintätoimiston henkilöstö ei ole koulutettu tuottamaan.
Asia etenee käräjäoikeuteen laajempana riita-asiana. Yksinkertainen, riidaton saatava voidaan hoitaa suppealla haastehakemuksella, ja monet perintätoimistot pystyvät avustamaan tässä vaiheessa yhteistyössä lakimiesten kanssa. Mutta jos vastapuoli vastustaa kannetta perustellusti, asia muuttuu täyskäsittelyksi, jossa tarvitaan asianajajan valmistelemaa näyttöä ja oikeudenkäyntistrategiaa. Tästä kertoo tarkemmin artikkeli velkomuskanteesta käräjäoikeudessa.
Saatavaan liittyy erikoisosaamista vaativia kysymyksiä, kuten kansainvälinen ulottuvuus, konkurssiin tai yrityssaneeraukseen liittyvät valvontakysymykset, tai monimutkainen sopimustulkinta. Näissä tilanteissa asianajajan kokemus ja erikoistuminen ovat korvaamattomia.
Velallinen on jo hakenut velkajärjestelyä tai asia liittyy maksukyvyttömyysmenettelyyn. Näissä prosesseissa sovelletaan erityislainsäädäntöä, jonka tulkinta vaatii oikeudellista koulutusta.
Yleinen virhe: oikeudellinen perintä ei tarkoita automaattisesti asianajajaa
Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä on, että heti kun saatava siirtyy ”oikeudelliseen perintään”, tarvitaan asianajaja. Näin ei kuitenkaan ole. Oikeudellinen perintä on perintäprosessin vaihe, jossa haetaan tuomioistuimelta velkomustuomio – ja moni perintätoimisto hoitaa tämän vaiheen rutiininomaisesti riidattomissa asioissa, usein yhteistyössä juristien kanssa taustalla.
Käytännön esimerkki havainnollistaa asiaa hyvin: pienyrittäjä, jolla on kymmeniä maksamattomia laskuja eri asiakkailta, ei tarvitse asianajajaa jokaista tapausta varten. Perintätoimisto voi viedä riidattomat saatavat suppean haastehakemuksen kautta käräjäoikeuteen ja edelleen ulosottoon ilman, että yrittäjä joutuu maksamaan asianajajan tuntiveloitusta jokaisesta yksittäisestä laskusta. Vasta jos joku velallisista riitauttaa saatavan, kannattaa harkita asianajajan käyttöä juuri siihen yksittäiseen tapaukseen. Lisätietoa vaiheesta löytyy artikkelista oikeudellisesta perinnästä.
Kustannusten vertailu käytännössä
Perintätoimiston käyttö on yleensä huomattavasti edullisempaa kuin asianajajan tuntiveloitus, kun kyse on rutiiniluontoisesta perinnästä. Perintälaki rajoittaa lisäksi sitä, kuinka paljon perintäkuluja voidaan periä velalliselta – kuluttajasaatavissa enimmäismäärät on säädetty tarkasti, kun taas yrityssaatavissa liikkumavaraa on hieman enemmän. Tästä lisää artikkelissa perintäkulujen enimmäismääristä.
Asianajajan tuntiveloitus ei ole samalla tavalla lakisääteisesti rajattu, ja kuluja ei aina saada täysimääräisenä perittyä vastapuolelta edes voitetussa oikeudenkäynnissä. Tämä kannattaa ottaa huomioon jo ennen kuin päättää viedä asian juristin hoidettavaksi – erityisesti, jos saatavan pääoma on pieni suhteessa odotettavissa oleviin oikeudenkäyntikuluihin.
Entä velallisen näkökulma?
Myös velallisen kannattaa tunnistaa ero. Perintätoimiston lähettämä maksuvaatimus ei ole tuomioistuimen päätös, eikä sitä tarvitse pelätä samalla tavalla kuin oikeudenkäyntiä. Velallisella on oikeus pyytää lisäselvitystä saatavan perusteista, neuvotella maksusuunnitelmasta ja tarvittaessa riitauttaa saatava, jos se on aiheeton.
Jos velallinen kokee, ettei saatava ole perusteltu tai perintätoimiston toiminnassa on jotain epäselvää, kannattaa olla yhteydessä talous- ja velkaneuvontaan tai hakea oikeusapua – ei jäädä yksin asian kanssa. Yksittäisissä velkatilanteissa juridinen arvio kannattaa aina pyytää asianajajalta tai velkaneuvonnasta, sillä jokainen tapaus on erilainen. Velallisen oikeuksista kokonaisuutena kertoo artikkeli velallisen oikeuksista perintätilanteessa.
UKK
Voiko perintätoimisto viedä asian suoraan oikeuteen ilman asianajajaa?
Kyllä, riidattomissa saatavissa perintätoimisto voi hoitaa suppean haastehakemuksen jättämisen käräjäoikeudelle usein yhteistyössä juristien kanssa. Asianajajaa tarvitaan yleensä vasta, jos velallinen riitauttaa saatavan tai asia etenee laajempana riita-asiana.
Onko asianajajan käyttö aina kalliimpaa kuin perintätoimiston?
Rutiiniluontoisessa, riidattomassa perinnässä kyllä, sillä perintätoimiston hinnoittelu perustuu usein onnistuneeseen perintään tai kiinteään maksuun, kun taas asianajaja veloittaa tuntiperusteisesti. Monimutkaisissa tai riitautetuissa asioissa asianajajan osaaminen voi kuitenkin säästää rahaa pitkällä aikavälillä.
Voiko velallinen kieltäytyä asioimasta perintätoimiston kanssa ja vaatia suoraan yhteyttä alkuperäiseen velkojaan?
Velallinen voi olla yhteydessä alkuperäiseen velkojaan, mutta jos saatava on siirretty tai toimeksiannettu perintätoimistolle, käytännön asiointi tapahtuu yleensä sen kautta. Epäselvissä tilanteissa kannattaa kysyä neuvoa talous- ja velkaneuvonnasta.
Yhteenveto
Perintätoimiston ja asianajajan ero kiteytyy tehtävän luonteeseen: perintätoimisto hoitaa tehokkaasti volyymiä ja rutiiniluontoisia, riidattomia saatavia, kun taas asianajaja tarvitaan silloin, kun asia riitautuu tai vaatii syvällistä oikeudellista harkintaa. Valinta ei ole joko-tai, sillä monessa tapauksessa perintätoimisto ja asianajaja työskentelevät saman prosessin eri vaiheissa.
Kun harkitset kumman puoleen kääntyä, arvioi ensin saatavan riidattomuus, summan suuruus ja se, onko kyse yksittäisestä erikoistapauksesta vai toistuvasta perintätarpeesta. Oikean kumppanin valintaan liittyviä käytännön vinkkejä löytyy artikkelista perintätoimiston valinnasta. Yksittäisessä, oikeudellisesti epäselvässä tilanteessa älä jää arvailemaan – ota yhteyttä asianajajaan, oikeusaputoimistoon tai talous- ja velkaneuvontaan.
