Riitautettu saatava tarkoittaa tilannetta, jossa velallinen kiistää maksuvelvollisuutensa joko kokonaan tai osittain perintäprosessin aikana – ja tämä yksi ilmoitus muuttaa koko perinnän kulun. Kun saatava riitautetaan asianmukaisesti, perintätoimiston on lain mukaan keskeytettävä vapaaehtoinen perintä ja asia siirtyy joko selvitettäväksi osapuolten kesken tai käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Tämä artikkeli käy läpi, miten riitautus tehdään oikein, mitä velkojan pitää tehdä sen jälkeen ja missä kohdin moni yritys tai kuluttaja mokaa prosessin.
Mitä riitautus tarkoittaa käytännössä
Riitautus ei ole pelkkä maksuhaluttomuuden ilmaisu. Se on velallisen esittämä perusteltu väite siitä, että saatavaa ei ole, se on väärän suuruinen tai se on jo maksettu. Esimerkkejä yleisistä riitautusperusteista: laskutettua tuotetta ei koskaan toimitettu, työn laatu poikkesi sovitusta, sopimus purettiin ennen laskutusjaksoa tai saatava on jo vanhentunut.
Käytännön esimerkki havainnollistaa tilannetta hyvin. Rakennusalan yritys laskutti asiakasta 4 800 eurosta keskeneräisestä remontista, ja asiakas riitautti summan vedoten puutteelliseen työn jälkeen. Perintätoimisto ei voinut jatkaa perintätoimia, koska kyse ei ollut enää selvästä, riidattomasta saatavasta – asia olisi pitänyt ratkaista joko sovittelemalla tai käräjäoikeudessa.
Tässä piilee myös yleinen väärinkäsitys: monet luulevat, että pelkkä ”en maksa tätä” -viesti riittää pysäyttämään perinnän. Näin ei ole. Riitautuksen pitää sisältää perusteltu syy, ei vain kieltäytymistä maksaa.
Milloin perintä on pakko keskeyttää
Perinnän hyvä tapa velvoittaa perijän lopettamaan vapaaehtoisen perinnän heti, kun saatava on riitautettu perustellusti. Tämä koskee sekä kuluttajaperintää että yritysten välistä perintää, joskin yritysperinnässä riitautuksen kynnys arvioidaan usein tiukemmin kaupallisen toiminnan luonteen vuoksi.
Perintätoimisto ei saa jatkaa maksuvaatimusten lähettämistä, uhata ulosotolla eikä periä lisää perintäkuluja riitautetun osan päälle sinä aikana, kun riita on selvittämättä. Sen sijaan velkojalla on kaksi vaihtoehtoa: joko hyväksyä riitautus ja perua saatava, tai viedä asia tuomioistuimeen saadakseen sitovan ratkaisun. Lisätietoa siitä, mitä perinnän hyvä tapa laissa tarkoittaa, kannattaa lukea tarkemmin ennen kuin ryhtyy jatkotoimiin.
Poikkeuksena tästä on tilanne, jossa riitautus koskee vain osaa saatavasta – esimerkiksi 4 800 euron laskusta kiistetään 1 200 euroa työn puutteiden vuoksi. Tällöin riidaton osa, 3 600 euroa, voidaan periä normaalisti eteenpäin, kun taas riitainen osa jää odottamaan ratkaisua.
Näin velallinen riitauttaa saatavan oikein
Riitautus kannattaa aina tehdä kirjallisesti, vaikka laki ei sitä suoraan vaadi. Suullinen puhelinsoitto perintätoimistoon on heikko todiste myöhemmin, jos asia etenee oikeuteen.
Toimiva riitautus sisältää neljä asiaa: viittauksen laskun tai saatavan numeroon, selkeän perusteen kiistämiselle, mahdolliset liitteet (kuitit, sähköpostit, valokuvat) sekä päivämäärän. Kuluttajan vastine perintäkirjeeseen -ohjeessa käydään läpi tarkemmin, miten tällainen vastine muotoillaan niin, että se täyttää muodolliset vaatimukset ja tulee huomioiduksi.
Yleinen virhe on lähettää riitautus liian myöhään, vasta kun asia on jo edennyt ulosottoon asti. Tällöin vetoaminen riitaisuuteen mutkistuu, koska ulosotto perustuu jo lainvoimaiseen tuomioon tai muuhun ulosottoperusteeseen. Toinen tyypillinen virhe on riitauttaa koko saatava, vaikka todellisuudessa kiistetään vain osa siitä – tämä hidastaa koko prosessia turhaan ja voi näyttää epäuskottavalta, jos asia päätyy tuomarin eteen.
Kun asia etenee käräjäoikeuteen
Jos velkoja ei hyväksy riitautusta ja pitää saatavaansa perusteltuna, ainoa tie eteenpäin on nostaa kanne käräjäoikeudessa. Riitainen saatava ei nimittäin sovellu suppeaan haastehakemukseen samalla tavalla kuin riidaton velka, koska tuomioistuimen on tutkittava asian tosiseikat, ei vain vahvistettava selvää velkasuhdetta.
Käytännössä tämä tarkoittaa pidempää käsittelyaikaa ja korkeampia kuluja molemmille osapuolille. Velkomuskanne käräjäoikeudessa -artikkelissa on eritelty tarkemmin, miten prosessi etenee ja mitä kustannuksia siihen tyypillisesti liittyy, kun kyse ei ole enää riidattomasta saatavasta.
Monelle pienyrittäjälle tässä vaiheessa tulee yllätyksenä, että oikeudenkäyntikulujen riski on molemminpuolinen. Jos velkoja häviää jutun, hän voi joutua maksamaan myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Tämän vuoksi moni harkitsee tarkkaan, kannattaako esimerkiksi 1 500 euron riitaista saatavaa viedä oikeuteen, jos oikeudenkäyntikulut voivat nousta samaan tai suurempaan summaan.
Velallisen oikeudet riitautustilanteessa
Velallisella on oikeus saada perintätoimistolta vastaus riitautukseensa ja tieto siitä, mihin toimiin asiassa ryhdytään. Perintäyhtiö ei saa merkitä saatavaa maksuhäiriörekisteriin niin kauan kuin asia on aidosti riitainen eikä siitä ole annettu tuomiota.
Velallisen oikeudet perintätilanteessa -artikkelissa käsitellään laajemmin, mitä turvaa laki tarjoaa tilanteissa, joissa perintä ei etene odotetusti tai velallinen kokee menettelyn kohtuuttomaksi. Jos tilanne tuntuu monimutkaiselta tai summat ovat suuria, kannattaa olla yhteydessä kunnan talous- ja velkaneuvontaan tai oikeusaputoimistoon – varsinkin, jos oma talous on muutenkin tiukoilla eikä varaa asianajajaan ole.
Yleisimmät virheet riitautusprosessissa
Kolme virhettä toistuu käytännössä useimmin. Ensimmäinen on riitautuksen tekeminen ilman minkäänlaista perustelua – pelkkä ”en ole velkaa” ei velvoita perijää keskeyttämään mitään.
Toinen on velkojan puolelta tuleva virhe: perintää jatketaan riitautuksesta huolimatta, koska sitä ei huomata tai sen merkitystä vähätellään. Tämä voi johtaa hyvän perintätavan rikkomiseen ja jopa AVI:n (Etelä-Suomen aluehallintovirasto) puuttumiseen perintätoimiston toimilupaan.
Kolmas virhe on odottaa liian kauan asian ratkaisemista. Riitainen saatava ei etene itsestään mihinkään – jos kumpikaan osapuoli ei tee mitään, tilanne voi jäädä junnaamaan vuosikausiksi, ja saatavan vanhentuminen tulee tarkasteltavaksi omine sääntöineen.
Usein kysyttyä riitautetusta saatavasta
Voiko perintätoimisto jatkaa perintää, vaikka olen riitauttanut laskun?
Ei, jos riitautus on perusteltu ja se on tehty asianmukaisesti. Perintätoimiston pitää tällöin keskeyttää vapaaehtoinen perintä ja odottaa asian selvittämistä tai viedä se tuomioistuimeen.
Voiko riitautetusta saatavasta tulla maksuhäiriömerkintä?
Ei niin kauan kuin saatava on aidosti riitainen. Merkintä voi syntyä vasta, kun asiasta on annettu lainvoimainen tuomio tai muu ulosottoperuste, eikä velallinen silti maksa.
Mitä teen, jos velkoja ei hyväksy riitautustani?
Tällöin velkojan on vietävä asia käräjäoikeuteen saadakseen sitovan ratkaisun. Jos tilanne koskee suuria summia tai tuntuu monimutkaiselta, kannattaa kysyä neuvoa asianajajalta, oikeusaputoimistosta tai talous- ja velkaneuvonnasta.
Yhteenveto
Riitautettu saatava ei tarkoita, että velka katoaisi automaattisesti, mutta se pysäyttää vapaaehtoisen perinnän siihen asti, kunnes asia on selvitetty. Sekä velkojan että velallisen kannattaa dokumentoida kaikki viestintä kirjallisesti ja reagoida nopeasti – hitaus tässä vaiheessa yleensä vain pitkittää ja kallistaa koko prosessia.