Takaajan vastuu herää yleensä yllättäen: puhelin soi tai postiluukusta tulee kirje, jossa pankki tai perintätoimisto vaatii maksamaan velan, jonka joku toinen otti vuosia sitten. Tässä artikkelissa käydään läpi, milloin takaajan vastuu syntyy, kuinka laaja se on ja mitä keinoja takaajalla ja velkojalla on, kun päävelallinen ei maksa. Asiaa tarkastellaan sekä velkojan että takaajan näkökulmasta, koska kummankin kannattaa tuntea samat säännöt.
Suomessa takausta säätelee laki takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta (361/1999). Laki antaa yksityistakaajalle selvästi vahvemman suojan kuin yritykselle tai ammattimaiselle takaajalle. Tämä ero kannattaa pitää mielessä läpi koko tekstin.
Omavelkainen vai toissijainen takaus – ratkaiseva ero
Ensimmäiseksi kokenut asiantuntija katsoo takaussitoumuksesta, onko takaus omavelkainen vai toissijainen. Tämä yksi sana ratkaisee, milloin velkoja voi kääntyä takaajan puoleen.
Omavelkaisessa takauksessa velkoja saa vaatia maksua takaajalta heti, kun päävelallinen on laiminlyönyt maksun eräpäivänä. Velkojan ei tarvitse ensin hakea päävelalliselta ulosottoa tai odottaa konkurssia. Pankkien asunto- ja yrityslainoissa takaus on käytännössä aina omavelkainen.
Toissijaisessa takauksessa takaaja vastaa vasta, kun päävelallinen on todettu maksukyvyttömäksi. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi ulosotossa annettua estetodistusta, konkurssia tai velkajärjestelyä. Toissijaisia takauksia näkee nykyisin lähinnä yksityishenkilöiden välisissä järjestelyissä ja vanhoissa sopimuksissa.
Yleinen myytti: ”Ensin pitää periä velalliselta”
Moni takaaja uskoo, että velkojan on ensin käytettävä kaikki keinot päävelallista vastaan. Se pitää paikkansa vain toissijaisessa takauksessa. Omavelkaisessa takauksessa takaaja on maksuvastuussa käytännössä samaan aikaan kuin velallinen.
Toinen sitkeä myytti liittyy erotilanteisiin. Avioero tai yrityksestä luopuminen ei poista takausta. Jos puoliso takasi aikoinaan toisen yrityksen 40 000 euron lainan, sitoumus on voimassa, kunnes velka on maksettu tai velkoja vapauttaa takaajan kirjallisesti. Vapautusta voi pyytää pankilta, mutta pankilla ei ole velvollisuutta suostua, jos vakuus ei korvaudu muulla.
Kuinka laaja takaajan vastuu on
Takaajan vastuu on akzessorinen eli sidottu päävelkaan. Takaaja ei koskaan vastaa enemmästä kuin päävelallinen. Jos päävelka on vanhentunut, mitätön tai osittain maksettu, sama koskee takaajaa.
Vastuun määrää rajoittaa myös itse sitoumus. Yksityistakaajan takauksessa on oltava enimmäismäärä, ja vastuu kattaa pääoman lisäksi tyypillisesti korot, viivästyskoron ja kohtuulliset perintäkulut. Viivästyskorko lasketaan korkolain mukaan viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä, ellei sopimuksessa ole sovittu muuta.
Yksityistakaajaa suojaa erityisesti velkojan ilmoitusvelvollisuus. Velkojan on ilmoitettava yksityistakaajalle päävelallisen maksun laiminlyönnistä kuukauden kuluessa. Jos ilmoitus viivästyy, takaaja ei lähtökohtaisesti vastaa viivästyskorosta ja perintäkuluista, jotka ovat kertyneet ennen kuin ilmoitus tehtiin. Ilmoitusvelvollisuus ei poista itse velkaa, mutta voi pienentää maksettavaa summaa satoja euroja.
Rajatapaus on ennenaikainen eräännyttäminen. Kun pankki eräännyttää koko lainan päävelalliselta, yksityistakaajalla on laissa määritellyissä tilanteissa oikeus maksaa velkaa alkuperäisen maksuaikataulun mukaisesti. Kerralla maksettavaksi vaadittu 80 000 euroa voi siis muuttua kuukausieriksi, jos takaaja hoitaa rästit. Yritystakaajalla tätä suojaa ei ole.
Mitä tapahtuu kun velkoja kääntyy takaajan puoleen
Tyypillinen tilanne näyttää tältä. Tamperelainen yrittäjä otti 2021 rahoitusyhtiöltä 25 000 euron yrityslainan, ja hänen veljensä allekirjoitti omavelkaisen takauksen. Yritys ajautui maksuvaikeuksiin, ja kolmen maksamattoman erän jälkeen veli sai kirjeen, jossa koko jäljellä oleva pääoma vaadittiin maksettavaksi.
Ammattilainen aloittaa tällaisessa tilanteessa tarkistamalla asiat tietyssä järjestyksessä:
- Takaussitoumuksen tyyppi ja enimmäismäärä.
- Milloin päävelallinen laiminlöi maksun ja milloin takaajalle ilmoitettiin.
- Onko vaadittu summa eritelty pääomaan, korkoihin ja kuluihin.
- Onko velka vanhentunut tai vanhentuminen katkaistu myös takaajaa kohtaan.
- Onko takaajalle annettu ennen sitoumusta laissa edellytetyt tiedot päävelallisen taloudesta.
Viimeinen kohta on usein unohdettu. Velkojan on ennen takauksen antamista kerrottava yksityistakaajalle olennaiset tiedot päävelallisen maksukyvystä, kuten maksuhäiriöistä, jos velkoja ne tietää. Laiminlyönti voi tietyissä tapauksissa rajoittaa takaajan vastuuta.
Jos takaaja ei maksa, velkoja voi viedä asian käräjäoikeuteen. Takaajaa vastaan tarvitaan oma ulosottoperuste eli tuomio, joka koskee nimenomaan takaajaa. Tuomion jälkeen asia siirtyy ulosottoon, ja takaajalle voi syntyä maksuhäiriömerkintä luottotietoihin.
Vanhentuminen ja takaajan vastuu
Takaajaan kohdistuva saatava vanhenee pääsääntöisesti kolmessa vuodessa, kuten tavalliset velat. Vanhentuminen on katkaistava erikseen myös takaajaa kohtaan, esimerkiksi lähettämällä takaajalle yksilöity maksuvaatimus. Velkojan kannattaa tarkistaa vanhentumisajat huolellisesti, sillä tähän liittyy poikkeuksia. Niistä kerrotaan tarkemmin artikkelissa saatavan vanhentumisesta.
Velkojan näkökulmasta tyypillinen virhe on lähettää muistutukset vain päävelalliselle vuosien ajan. Kun takaajaan sitten otetaan yhteyttä, osa vaatimuksesta voi olla jo menetetty.
Takaajan takautumisoikeus päävelallista kohtaan
Takaajan ei tarvitse kantaa maksamaansa velkaa yksin. Maksettuaan takaaja saa takautumisoikeuden eli oikeuden periä maksamansa summan päävelalliselta korkoineen. Jos takaajia on useampia, maksanut takaaja voi vaatia muilta heidän osuutensa.
Käytännössä takautumisoikeuden arvo riippuu päävelallisen maksukyvystä. Jos velallinen on konkurssissa tai varaton, oikeus voi jäädä paperille. Takaajan kannattaa silti säilyttää kuitit ja tiliotteet jokaisesta maksusta, koska velallisen tilanne voi parantua vuosien kuluttua.
Yleisimmät virheet takaustilanteessa
Ensimmäinen virhe on jättää kirje avaamatta tai vastaamatta toivoen, että asia ratkeaa päävelallisen kanssa. Korkoa ja kuluja kertyy, ja asia voi päätyä käräjäoikeuteen yksipuolisella tuomiolla. Takaajan kannattaa vastata kirjallisesti ja pyytää erittely heti.
Toinen virhe on maksaa koko summa tarkistamatta, sisältääkö se kuluja, joita ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi ei saisi periä. Erittely kannattaa käydä läpi rivi riviltä.
Kolmas virhe koskee velkojaa. Velkoja olettaa, että päävelallisen velkajärjestely tai konkurssi lopettaa koko perinnän. Velkajärjestely ei pääsääntöisesti vapauta takaajaa, joten takaajaa voi edelleen periä. Velkoja voi siis jatkaa takaajan perintää, mutta sen on noudatettava perinnän hyvää tapaa. Päävelallisen tilanteesta lisää artikkelissa yksityishenkilön velkajärjestelystä.
Kun takaaja ei pysty maksamaan
Takaajalla on samat oikeudet kuin muillakin velallisilla. Maksusuunnitelmasta voi neuvotella velkojan tai perintätoimiston kanssa, ja moni velkoja suostuu järkevään kuukausierään, jos vaihtoehtona on pitkä ulosotto. Takaaja voi myös itse hakea velkajärjestelyä, jos takausvastuu on kasvanut kestämättömäksi.
Kunnan järjestämä talous- ja velkaneuvonta auttaa maksutta laskemaan maksukyvyn ja neuvottelemaan velkojien kanssa. Oikeusaputoimisto voi arvioida, onko takaus pätevä ja onko velkoja noudattanut lakia. Yksittäisessä tilanteessa oikeudellinen arvio kannattaa aina pyytää asianajajalta tai oikeusaputoimistosta.
UKK
Voiko takaaja kieltäytyä maksamasta, jos päävelallisella on varallisuutta?
Omavelkaisessa takauksessa ei voi. Velkoja saa valita, periikö se päävelalliselta vai takaajalta. Toissijaisessa takauksessa takaaja vastaa vasta, kun päävelallisen maksukyvyttömyys on todettu.
Vapautuuko takaaja, jos päävelallinen kuolee?
Ei. Takaus on voimassa myös kuolinpesää kohtaan, ja velkoja voi periä takaajalta, jos pesän varat eivät riitä.
Saako takaajalle tulla maksuhäiriömerkintä?
Saa, jos takaajaa vastaan annetaan velkomustuomio tai asia etenee ulosottoon. Pelkkä päävelallisen maksuhäiriö ei kuitenkaan aiheuta merkintää takaajalle.
Takaajan muistilista
Takaajan vastuu on laaja mutta ei rajaton. Se on sidottu päävelkaan, takaussitoumuksen enimmäismäärään ja yksityistakaajalla lain suojasäännöksiin. Takaajan kannattaa tarkistaa sitoumuksen tyyppi, ilmoituksen ajankohta ja vaatimuksen erittely ennen kuin maksaa mitään. Velkojan kannattaa puolestaan ilmoittaa takaajalle ajoissa ja katkaista vanhentuminen myös takaajaa kohtaan. Kun molemmat tuntevat säännöt, asia ratkeaa yleensä nopeammin ja pienemmin kustannuksin.