Korkolaki ja viivästyskoron laskeminen käytännössä

Korkolaki ja viivästyskoron laskeminen käytännössä

Erääntynyt lasku ja epäselvyys siitä, paljonko korkoa sille saa laskea, on tuttu tilanne sekä laskuttavalle yrittäjälle että maksua myöhästyneelle velalliselle. Korkolaki (633/1982) määrittää, miten viivästyskoron laskeminen tehdään käytännössä, ja kun sen perusteet ovat selvillä, velkoja välttyy virheelliseltä vaatimukselta ja velallinen pystyy tarkistamaan, onko häneltä perittävä summa oikein.

Tässä artikkelissa käydään läpi viivästyskoron määräytyminen, laskukaava, esimerkkilaskelmat ja yleisimmät virheet. Näkökulmana ovat sekä velkoja että velallinen.

Mitä korkolaki sanoo viivästyskorosta

Korkolain 4 §:n mukaan viivästyskorko on viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Kun kyse on yritysten välisestä kaupallisesta sopimuksesta tai sopimuksesta, jossa velallisena on viranomainen, lisä on kahdeksan prosenttiyksikköä (4 a §). Eroa on vain yksi prosenttiyksikkö, mutta se kertyy nopeasti, kun saatavat ovat suuria.

Viitekorko on Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioiden korko puolivuotiskauden ensimmäisenä kalenteripäivänä. Valtiovarainministeriö julkaisee sen Suomessa kahdesti vuodessa, tammikuun ja heinäkuun alussa. Esimerkiksi tammi–kesäkuussa 2025 viitekorko oli 3,15 % ja heinä–joulukuussa 2025 2,15 %. Viivästyskorko oli siis jälkimmäisellä jaksolla kuluttajasaatavissa 9,15 % ja yritysten välillä 10,15 %. Voimassa oleva viitekorko kannattaa aina tarkistaa valtiovarainministeriön tai Suomen Pankin sivuilta ennen laskemista.

Jos osapuolet ovat sopineet ennen eräpäivää maksettavasta korosta, joka on lakisääteistä viivästyskorkoa korkeampi, viivästyskorkoa voidaan periä samalla korkeammalla korolla. Tämä koskee esimerkiksi luottosopimuksia. Tavallisessa tavara- tai palvelulaskussa ei yleensä ole sopimuskorkoa, jolloin sovelletaan lakisääteistä korkoa.

Mistä päivästä viivästyskorkoa saa laskea

Kun laskussa on eräpäivä, viivästyskorko alkaa juosta eräpäivästä lukien. Käytännössä korko lasketaan eräpäivää seuraavasta päivästä maksupäivään asti.

Jos eräpäivää ei ole sovittu, korkoa saa periä vasta 30 päivän kuluttua siitä, kun velkoja on lähettänyt laskun tai muuten vaatinut maksua yksilöidysti. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi, kun pieni käsityöläinen sopii työstä suullisesti eikä merkitse laskuun eräpäivää. Lisätietoa erääntyneiden laskujen korkokäytännöistä löytyy artikkelista korkojen periminen erääntyneestä laskusta.

Viivästyskoron laskeminen käytännössä – kaava ja esimerkit

Ammattilainen laskee viivästyskoron päiväkohtaisesti seuraavalla kaavalla:

pääoma × vuotuinen viivästyskorko × viivästyspäivät / 365

Esimerkki: rakennusalan yritys laskuttaa yksityishenkilöltä 2 400 € keittiöremontin loppuerän. Eräpäivä on 15.9.2025, ja asiakas maksaa 14.11.2025. Viivästyspäiviä kertyy 60 (syyskuussa 15, lokakuussa 31 ja marraskuussa 14). Korkoa kertyy 2 400 € × 0,0915 × 60 / 365 = 36,10 €.

Jos sama lasku olisi lähetetty toiselle yritykselle, korko olisi 10,15 %, ja summa nousisi 40,04 euroon.

Laskeminen monimutkaistuu, kun viivästys ulottuu viitekoron vaihtumisen yli. Silloin jaksot lasketaan erikseen. Oletetaan, että 5 000 euron kuluttajasaatava erääntyi 1.6.2025 ja maksettiin 31.7.2025:

Kesäkuun 29 päivältä korko on 10,15 % eli 5 000 × 0,1015 × 29 / 365 = 40,32 €. Heinäkuun 31 päivältä korko on 9,15 % eli 5 000 × 0,0915 × 31 / 365 = 38,86 €. Viivästyskorkoa kertyy yhteensä 79,18 €.

Jos laskisi koko jakson heinäkuun korolla, tulos olisi noin 5 euroa liian pieni. Pienessä saatavassa ero on mitätön, mutta 200 000 euron yrityssaatavassa ja puolen vuoden viivästyksessä puhutaan sadoista euroista.

Myytti: korkoa ei saa periä, jos sitä ei mainita laskussa

Moni velallinen uskoo, että viivästyskorkoa ei tarvitse maksaa, ellei laskuun ole kirjoitettu korkoprosenttia. Tämä ei pidä paikkaansa. Kun eräpäivä on sovittu, oikeus viivästyskorkoon perustuu suoraan korkolakiin, eikä sitä tarvitse erikseen mainita laskussa.

Laskussa ilmoitetulla korolla on merkitystä silloin, kun se on lakisääteistä alempi. Jos laskuun on merkitty ”viivästyskorko 7 %”, velkoja on yleensä sitoutunut siihen. Toinen yleinen väärinkäsitys on, että korkoa saisi laskea myös kertyneelle korolle. Korkolain pääsäännön mukaan korolle ei kerry viivästyskorkoa, ja siihen on vain rajattuja poikkeuksia.

Yleisimmät virheet viivästyskoron laskennassa

Perintätoimistoissa nähdään toistuvasti samoja virheitä sekä velkojien omissa laskelmissa että velallisten tarkistuksissa:

  • Väärä korkoprosentti: yritysten välisen kaupan 8 prosenttiyksikön lisää käytetään kuluttajasaatavassa, tai laskelmassa on vanha viitekorko.
  • Korko lasketaan laskun koko summasta, vaikka osa on jo maksettu: osasuorituksen jälkeen korkoa kertyy vain jäljellä olevalle pääomalle.
  • Korkoa lasketaan perintäkuluille tai muistutusmaksuille: viivästyskorko lasketaan pääomasta, ei kuluista.
  • Viitekoron vaihtumista ei huomioida: pitkissä viivästyksissä tämä vääristää koko laskelman.

Kuluttajaperinnässä kulujen ja korkojen erittely on tarkkaa siksi, että perintälaki edellyttää velalliselle selkeää erittelyä. Kulujen enimmäismääristä kerrotaan enemmän artikkelissa perintäkulujen enimmäismäärät. Yritysten välisessä kaupassa velkoja voi lisäksi vaatia perintälain mukaisen 40 euron vakiokorvauksen perintäkustannuksista, mutta se on eri asia kuin viivästyskorko.

Milloin viivästyskorkoa voidaan alentaa

Korkolaissa on säännös, jonka perusteella velallinen voidaan vapauttaa viivästyskorosta kokonaan tai osittain. Näin voi käydä, jos viivästys johtuu maksuliikenteen häiriöstä tai velallisen sairaudesta, työttömyydestä tai muusta erityisestä syystä, johon hän ei ole pääasiassa itse syyllinen. Arvio tehdään aina tapauskohtaisesti, eikä oikeutta korkovapauteen synny automaattisesti.

Riitautetun saatavan kohdalla tilanne on toinen. Jos velallinen kiistää laskun perustellusti ja riita ratkeaa myöhemmin velkojan eduksi, viivästyskorkoa on yleensä maksettava alkuperäisestä eräpäivästä lähtien. Kiistäminen ei siis pysäytä korkoa, ellei velallinen voita asiaa.

Jos velallinen ei pysty maksamaan velkojaan, kannattaa ensin selvittää maksuaikalisää tai maksusuunnitelmaa velkojan kanssa. Kunnan järjestämä talous- ja velkaneuvonta auttaa maksutta arvioimaan, ovatko vaaditut korot ja kulut oikein. Yksittäisissä oikeudellisissa kysymyksissä apua saa oikeusaputoimistosta tai asianajajalta.

UKK

Paljonko viivästyskorko on tällä hetkellä?
Viivästyskorko on viitekorko + 7 prosenttiyksikköä kuluttajasaatavissa ja viitekorko + 8 prosenttiyksikköä yritysten välisissä kaupallisissa sopimuksissa. Viitekorko vahvistetaan 1.1. ja 1.7., ja voimassa oleva arvo kannattaa tarkistaa valtiovarainministeriön julkaisusta.

Saako viivästyskorkoa periä myös perintäkuluista?
Ei pääsääntöisesti. Viivästyskorko lasketaan erääntyneestä pääomasta. Perintäkuluille voi kertyä korkoa vasta, jos ne on vahvistettu esimerkiksi tuomioistuimen ratkaisulla ja ne erääntyvät erikseen.

Lasketaanko viivästyskorko 360 vai 365 päivän vuodella?
Suomessa käytetään yleisesti todellisia päiviä ja 365 päivän vuotta. Laskelman on oltava johdonmukainen ja velallisen tarkistettavissa.

Yhteenveto ja käytännön vinkki

Viivästyskoron laskemiseen tarvitaan neljä tietoa: pääoma, eräpäivä, maksupäivä ja kyseisen jakson viitekorko. Kun lisäksi tiedetään, onko kyse kuluttaja- vai yrityssaatavasta, laskelma onnistuu taulukkolaskennalla muutamassa minuutissa.

Velkojan kannattaa liittää perintävaatimukseen erittely, josta näkyvät korkojaksot, prosentit ja päivät. Selkeä laskelma vähentää riitoja ja nopeuttaa maksua. Velallisen puolestaan kannattaa laskea summa itse saman kaavan avulla ennen maksamista ja pyytää korjausta, jos luvut eivät täsmää.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista