Maksusuunnitelma on usein järkevin ratkaisu silloin, kun velallisella on maksutahtoa mutta ei kykyä suorittaa koko saatavaa kerralla, ja tässä artikkelissa käydään läpi, miten maksusuunnitelmasta sovitaan perinnässä käytännössä. Aihe koskettaa sekä velkojaa, joka haluaa saatavansa mahdollisimman tehokkaasti kotiutetuksi, että velallista, joka etsii keinoa selvitä maksuvaikeuksista ilman että asia etenee oikeuteen tai ulosottoon.
Mikä maksusuunnitelma on ja milloin siitä kannattaa sopia
Maksusuunnitelmalla tarkoitetaan velkojan ja velallisen välistä sopimusta, jonka mukaan saatava maksetaan erissä sovitussa aikataulussa yhdellä kertaan suorittamisen sijaan. Se on tyypillinen ratkaisu vapaaehtoisen perinnän vaiheessa, kun velallinen on ottanut yhteyttä perintätoimistoon tai velkojaan ja ilmoittanut maksuvaikeuksista.
Maksusuunnitelma kannattaa harkita silloin, kun velallisella on osoitettavissa oleva, joskin rajallinen maksukyky. Jos maksukykyä ei ole lainkaan, suunnitelma vain siirtää ongelmaa eteenpäin eikä auta kumpaakaan osapuolta. Tällöin kannattaa selvittää muita vaihtoehtoja, kuten talous- ja velkaneuvonnan kautta haettavaa velkajärjestelyä.
Miten maksusuunnitelmasta sovitaan käytännössä
Käytännössä prosessi etenee tyypillisesti näin:
Velallinen tai velkoja tekee aloitteen maksusuunnitelmasta – useimmiten velallinen ottaa yhteyttä perintäkirjeen tai maksuvaatimuksen saatuaan. Katso perintäkirjeen sisältö ja velallisen toimet sen jälkeen siitä, mitä perintäkirjeessä yleensä vaaditaan ja mitä sen jälkeen kannattaa tehdä.
Osapuolet sopivat erien määrästä, suuruudesta ja eräpäivistä. Realistinen suunnitelma perustuu velallisen todelliseen maksukykyyn, ei toiveajatteluun – liian tiukka aikataulu johtaa usein uuteen maksuviivästykseen.
Sopimus vahvistetaan kirjallisesti. Suullinen sopu ei ole kummankaan osapuolen etu, sillä ilman kirjallista dokumenttia on jälkikäteen vaikea todistaa, mistä on sovittu.
Suunnitelman noudattamista seurataan. Jos erä jää maksamatta, perintä yleensä jatkuu alkuperäisen aikataulun mukaisesti, ja koko jäljellä oleva saatava voi erääntyä kerralla, jos näin on sovittu.
Mitä maksusuunnitelmaan kannattaa kirjata
Hyvä maksusuunnitelma sisältää ainakin seuraavat kohdat: alkuperäisen saatavan määrän, kertyneet perintäkulut ja viivästyskoron erikseen eriteltynä, erien lukumäärän ja suuruuden, eräpäivät, sekä maininnan siitä, mitä tapahtuu jos erä myöhästyy. Monissa sopimuksissa on niin sanottu eräännyttämisehto, jonka mukaan koko jäljellä oleva velka erääntyy heti maksettavaksi, jos yksikin erä jää maksamatta sovittuna aikana.
Velallisen kannattaa aina pyytää sopimus kirjallisena, esimerkiksi sähköpostitse, vaikka sopiminen olisi alun perin tapahtunut puhelimessa. Velkojan puolella taas on tärkeää dokumentoida sopimus huolellisesti, sillä se toimii todisteena, jos asia myöhemmin etenee oikeudelliseen perintään.
Yleinen virhe: liian optimistinen suunnitelma
Yksi toistuva virhe on se, että maksusuunnitelma laaditaan velallisen toiveiden mukaan eikä realistisen maksukyvyn mukaan. Kun velallinen lupaa enemmän kuin pystyy maksamaan, suunnitelma kaatuu jo muutaman kuukauden kuluttua, ja koko prosessi joudutaan aloittamaan alusta – usein siinä vaiheessa perintä etenee jo kohti oikeudellista vaihetta.
Toinen tyypillinen virhe on se, että velkoja tai perintätoimisto ei tarkista velallisen tilannetta lainkaan ennen suunnitelman hyväksymistä. Karkea nyrkkisääntö on, että suunnitelman erät suhteutetaan velallisen käytettävissä olevaan tuloon niin, että välttämättömät elinkustannukset jäävät katettaviksi – tämä koskee erityisesti kuluttajasaatavia.
Yleinen myytti: maksusuunnitelma pysäyttää perintäkulut
Monet velalliset uskovat, että maksusuunnitelman sopiminen lopettaa kaikki lisäkulut. Näin ei automaattisesti ole. Jos maksuaikaa myönnetään tai suunnitelma sovitaan vasta perintäkirjeen jälkeen, jo kertyneet perintäkulut ja viivästyskorko pysyvät voimassa, ellei toisin ole erikseen sovittu. Sen sijaan uusia perintätoimenpiteitä ei yleensä käynnistetä niin kauan kuin suunnitelmaa noudatetaan sovitusti. Perintäkulujen enimmäismäärät on säädetty laissa saatavien perinnästä, ja niistä voi lukea tarkemmin artikkelista perintäkulujen enimmäismäärät – kuluttajan ja yrityksen erot.
Maksusuunnitelma yritys- ja kuluttajasaatavissa
Yrityssaatavissa maksusuunnitelmat sovitaan usein joustavammin kuin kuluttajasaatavissa, koska laki ei aseta yritysten välisille sopimuksille yhtä tarkkoja rajoja kuin kuluttajaperinnässä. Kuluttajaperinnässä sen sijaan sovelletaan tiukempia sääntöjä muistutusmaksuista, perintäkuluista ja kohtuullisesta maksuajasta, mikä on syytä ottaa huomioon suunnitelmaa laadittaessa.
Vuokrasaatavissa ja taloyhtiön vastikesaatavissa maksusuunnitelma on yleinen keino välttää häätö- tai oikeusprosessi, mutta sopimuksen tulisi olla erityisen selkeä, koska kyse on usein jatkuvasta velvoitteesta – vuokra tai vastike erääntyy joka kuukausi uudelleen suunnitelman rinnalla.
Mitä tapahtuu, jos maksusuunnitelma ei toteudu
Jos velallinen ei noudata sovittua suunnitelmaa, perintä yleensä jatkuu normaalisti kohti seuraavaa vaihetta. Käytännössä tämä tarkoittaa siirtymistä oikeudelliseen perintään, jossa velkoja voi hakea käräjäoikeudelta velkomustuomiota. Prosessin eri vaiheista voi lukea tarkemmin artikkelista perintäprosessin vaiheet – muistutuksesta ulosottoon. Jos tuomio saadaan, asia voi edetä ulosottoon, jolloin Ulosottolaitos ryhtyy perimään saatavaa viranomaisteitse.
Velallisen kannattaa muistaa, että hänellä on oikeuksia myös perinnän aikana – esimerkiksi oikeus saada tietoa saatavan perusteesta ja määrästä sekä oikeus neuvotella maksuaikataulusta uudelleen, jos tilanne muuttuu. Näistä oikeuksista kerrotaan lisää artikkelissa velallisen oikeudet perintätilanteessa – mitä laki turvaa.
Usein kysyttyä maksusuunnitelmasta
Voiko maksusuunnitelmaa muuttaa kesken sopimuskauden?
Kyllä, jos molemmat osapuolet suostuvat siihen. Velallisen tulojen tai menojen muuttuessa kannattaa ottaa yhteyttä velkojaan tai perintätoimistoon mahdollisimman varhain, ennen kuin erä jää maksamatta.
Onko velkojalla velvollisuus suostua maksusuunnitelmaan?
Ei ole. Maksusuunnitelma on aina vapaaehtoinen sopimus, ja velkoja voi halutessaan vaatia koko saatavaa kerralla tai viedä asian suoraan oikeudelliseen perintään.
Mistä velallinen saa apua, jos maksusuunnitelmaakaan ei voi noudattaa?
Tällöin kannattaa olla yhteydessä oman kunnan talous- ja velkaneuvontaan tai oikeusaputoimistoon, jotka auttavat arvioimaan esimerkiksi velkajärjestelyn mahdollisuutta. Yksittäisessä velkatilanteessa kannattaa aina kääntyä asiantuntijan puoleen sen sijaan, että luottaa yleisluontoiseen tietoon.
Yhteenveto
Maksusuunnitelma on toimiva keino silloin, kun se perustuu velallisen todelliseen maksukykyyn ja sovitaan kirjallisesti selkein ehdoin. Se voi säästää molemmilta osapuolilta aikaa ja kuluja verrattuna oikeudelliseen perintään tai ulosottoon, mutta se ei ole automaattinen tapa pysäyttää jo syntyneitä kuluja tai poistaa velkaa. Osana vapaaehtoista perintää maksusuunnitelma kannattaa nähdä molempia osapuolia hyödyttävänä välivaiheena, ei viimeisenä oljenkortena – ja jos tilanne on monimutkainen, asiantuntija-apu kannattaa hakea ajoissa.
