Virheellinen perintäkirje on yllättävän yleinen tilanne, ja siihen kannattaa reagoida nopeasti ja kirjallisesti. Kirjeessä voi olla väärä summa, jo maksettu lasku, liian suuret kulut tai kokonaan väärä henkilö. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten korjausta pyydetään, mitä perijän pitää lain mukaan tehdä ja miten asia näyttää velkojan näkökulmasta.
Lukijalle tieto tuo yhden selvän hyödyn: kun virhe riitautetaan oikein, perintä keskeytyy, eikä kuluja voi kerätä kiistanalaisesta saatavasta niin kauan kuin asia on selvittämättä.
Mikä tekee perintäkirjeestä virheellisen
Laki saatavien perinnästä (513/1999) määrää tarkasti, mitä perintäkirjeessä pitää lukea. Kirjeestä on käytävä ilmi velkojan nimi, perijän nimi ja yhteystiedot, saatavan peruste, pääoma, korko ja perintäkulut eriteltyinä sekä eräpäivä. Lisäksi velalliselle on kerrottava, että hän voi esittää vastaväitteitä.
Käytännössä virheet jakautuvat kahteen ryhmään. Sisällölliset virheet koskevat itse velkaa: lasku on jo maksettu, summa on väärä, tuote palautettiin tai sopimus irtisanottiin ajoissa. Muotovirheet koskevat kirjettä: kulut puuttuvat erittelystä, maksuaika on liian lyhyt tai perusteeksi on kirjoitettu pelkkä laskunumero.
Kuluttajaperinnässä maksuajan pitää olla vähintään 14 päivää kirjeen lähettämisestä. Viivästyskorkoa saa periä enintään korkolain mukaan, eli viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä, ellei sopimuksessa ole sovittu muuta laillista korkoa. Myös maksumuistutuksen muistutusmaksulla on kuluttajasaatavissa 5 euron katto, ja perintätoimiston kuluille on asetettu euromääräiset enimmäismäärät pääoman suuruuden mukaan.
Näin pyydät korjausta virheelliseen perintäkirjeeseen
Kokenut velkaneuvoja aloittaa aina samasta asiasta: mikä kirjeessä on väärin, ja millä sen voi todistaa? Pelkkä ”en ole velkaa” ei riitä. Perustelu ja todisteet ratkaisevat, miten nopeasti asia etenee.
Toimi näin:
1. Tarkista tiedot – vertaa kirjettä alkuperäiseen laskuun, sopimukseen ja tiliotteisiin.
2. Kerää todisteet – maksukuitti, irtisanomisviesti, palautuskuitti tai sähköpostiketju.
3. Ota yhteys kirjallisesti – sähköposti tai perintätoimiston verkkopalvelu. Puhelu ei jätä jälkeä.
4. Yksilöi virhe – mainitse viitenumero, kiistetty summa ja syy, ja liitä todisteet mukaan.
5. Pyydä keskeytys ja vastaus – pyydä perintää keskeytettäväksi ja vahvistusta korjauksesta kirjallisesti.
Tarkempi malli siihen, miten kuluttajan vastine perintäkirjeeseen laaditaan, auttaa muotoilemaan viestin niin, ettei siitä puutu mitään.
Jos vain osa summasta on riidanalainen, riidaton osa kannattaa yleensä maksaa eräpäivään mennessä. Silloin perinnässä on jäljellä enää se osa, josta oikeasti ollaan eri mieltä.
Mitä perijän on tehtävä riitautuksen jälkeen
Perintälain mukaan perintä on keskeytettävä, kun velallinen esittää perustellun vastaväitteen. Perijä tai velkoja selvittää asian, ja vasta sen jälkeen perintää voidaan jatkaa. Selvitysajalta ei saa veloittaa lisää perintäkuluja.
Tyypillinen tilanne on tällainen: kuluttaja on irtisanonut kuntosalisopimuksensa sähköpostilla kaksi kuukautta ennen kuin perintäkirje tulee. Kun hän lähettää irtisanomisviestin kuvakaappauksena perintätoimistolle, toimisto pyytää kuntosalilta selvityksen. Jos irtisanominen on kunnossa, saatava palautetaan velkojalle eikä asiakas maksa mitään. Ilman todistetta asia muuttuu sana vastaan sana -tilanteeksi.
Kun riitautus on aiheellinen, asia ratkeaa yleensä 1-3 viikossa. Jos velkoja pitää kantansa ja velallinen omansa, kyse on aidosti riitaisesta saatavasta, eikä sitä voi ratkaista vapaaehtoisessa perinnässä. Silloin velkoja voi viedä asian käräjäoikeuteen, jossa tuomioistuin ratkaisee sen. Lisää tästä vaiheesta kerrotaan artikkelissa riitautettu saatava perinnässä.
Velkojan näkökulma: virhe maksaa myös toimeksiantajalle
Yrittäjälle virheellinen perintäkirje on maineriski. Yleinen syy on, että asiakas maksoi laskun väärällä viitenumerolla tai yhdistettynä toiseen laskuun, eikä kirjanpito kohdistanut suoritusta. Lasku siirtyy automaattisesti perintään, vaikka raha on ollut tilillä viikkoja.
Ammattilainen tarkistaa avoimet saatavat kohdistamattomia suorituksia vasten ennen kuin perintään siirtyy mitään. Toimeksiantaja vastaa perintätoimistolle antamiensa tietojen oikeellisuudesta. Jos riidaton lasku peritään perusteetta, kulut voivat jäädä velkojan maksettaviksi, ja asiakassuhde kärsii.
Perintää valvoo Lupa- ja valvontavirasto, joka myöntää perimisluvat. Ennen vuotta 2026 sama tehtävä oli Etelä-Suomen aluehallintovirastolla. Kuluttajaperinnän hyvän perintätavan noudattamista valvoo lisäksi Kilpailu- ja kuluttajavirasto.
Yleisimmät virheet korjausta pyydettäessä
Kirjeen jättäminen huomiotta. Tämä on yleisin ja kallein virhe. Jos virhettä ei riitauta, perijä olettaa saatavan olevan riidaton ja asia voi edetä oikeudelliseen perintään. Käräjäoikeuden yksipuolinen tuomio johtaa kuluttajalle maksuhäiriömerkintään, vaikka alkuperäinen kirje olisi ollut väärä.
Riitauttaminen pelkällä puhelulla. Puhelinkeskustelusta ei jää todistetta, ja asiakaspalvelijan lupaus ”katsotaan asiaa” ei aina päädy järjestelmään. Kirjallinen viesti on aina varmempi.
Koko summan kiistäminen, kun virhe koskee vain kuluja. Jos pääoma on oikea mutta kulut ylittävät lain rajat, riitautus kannattaa kohdistaa nimenomaan kuluihin. Muuten pääoman maksu viivästyy turhaan ja korko jatkaa kertymistä.
Myytti: virhe kirjeessä mitätöi koko velan
Tämä myytti elää sitkeästi keskustelupalstoilla. Perintäkirjeen muotovirhe, esimerkiksi puuttuva kuluerittely, ei poista velkaa. Se tarkoittaa, että perijän on korjattava kirje ja että virheellisiä kuluja ei voi periä. Pääoma ja laillinen viivästyskorko ovat edelleen voimassa, jos velka on muuten aiheellinen.
Poikkeuksiakin on. Jos saatava on jo vanhentunut, eli yleinen kolmen vuoden vanhentumisaika on kulunut ilman katkaisua, velallisella voi olla oikeus kieltäytyä maksamasta. Vanhentumisen arviointi on kuitenkin juridisesti tarkkaa työtä, ja siinä kannattaa kysyä neuvoa.
UKK
Pitääkö virheellinen perintäkirje maksaa ensin ja riitauttaa vasta sitten?
Ei pidä. Riitautuksen voi tehdä ennen maksua, ja perustellun vastaväitteen jälkeen perintä on keskeytettävä. Riidaton osa kannattaa kuitenkin maksaa eräpäivään mennessä.
Mitä teen, jos perintätoimisto ei vastaa riitautukseen?
Lähetä muistutus kirjallisesti ja säilytä kopiot. Kuluttaja voi pyytää apua Kilpailu- ja kuluttajavirastosta tai kuluttajaneuvonnasta. Perintäluvan haltijan toiminnasta voi tehdä ilmoituksen Lupa- ja valvontavirastolle.
Voiko virheellinen perintäkirje johtaa maksuhäiriömerkintään?
Kuluttajalle merkintä ei synny suoraan perintäkirjeestä, vaan tyypillisesti käräjäoikeuden tuomiosta tai ulosoton estymisestä. Yritykselle merkintä voi syntyä jo riidattomasta perinnästä, joten yrityksen kannattaa riitauttaa virhe erityisen nopeasti.
Riitauta ajoissa ja hae tarvittaessa apua
Virheellinen perintäkirje korjaantuu yleensä nopeasti, kun riitautus on kirjallinen, yksilöity ja todisteilla tuettu. Velkojan puolella samaa virhettä ehkäisee huolellinen suoritusten kohdistus ennen perintään siirtoa.
Tämä artikkeli ei korvaa yksilöllistä oikeudellista neuvontaa. Jos tilanne on monimutkainen tai velkoja on useita, kannattaa kääntyä oikeusaputoimiston, asianajajan tai kunnan järjestämän talous- ja velkaneuvonnan puoleen. Velkaneuvonta on maksutonta ja käy läpi myös perintäkirjeiden oikeellisuuden.