Talous- ja velkaneuvonta on maksuton palvelu, joka auttaa silloin, kun laskut ovat menneet perintään eikä omilla keinoilla löydy ulospääsyä. Palvelu on tarkoitettu yksityishenkilöille ja pienyrittäjille, joilla on vaikeuksia selvitä veloistaan. Tästä artikkelista selviää, mitä velkaneuvonta käytännössä tekee, miten sinne pääsee ja mitä siltä kannattaa odottaa. Myös velkojan kannattaa tuntea palvelu, koska neuvonnan kautta tehty maksuehdotus onnistuu yleensä paremmin kuin paniikissa luvattu.
Mitä talous- ja velkaneuvonta tekee käytännössä
Velkaneuvoja käy läpi velallisen koko taloustilanteen: tulot, välttämättömät menot, velat ja niiden perintävaiheet. Työn tuloksena syntyy kokonaiskuva, jota velallisella itsellään ei yleensä ole. Kun kirjekuoria on keittiön laatikossa kaksikymmentä, harva tietää oikeasti, kuinka paljon hän on velkaa ja kenelle.
Selvityksen jälkeen neuvoja auttaa valitsemaan keinon. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi maksuaikalisä, velkojien kanssa neuvoteltava vapaaehtoinen sovinto, Takuusäätiön järjestelylaina, kunnan sosiaalinen luototus tai tuomioistuimen vahvistama velkajärjestely. Neuvoja voi myös ottaa yhteyttä velkojiin ja perintätoimistoihin velallisen puolesta, jos tältä on valtakirja.
Palvelu on maksuton eikä sillä ole tulorajoja. Kyse on lakisääteisestä palvelusta, josta säädetään talous- ja velkaneuvonnasta annetussa laissa.
Kuka palvelua tarjoaa – ja yleinen väärinkäsitys
Moni etsii velkaneuvontaa yhä kunnan sosiaalitoimistosta. Se oli oikea osoite ennen vuotta 2019, jolloin palvelu oli kuntien vastuulla ja aluehallintovirastot valvoivat sitä. 1.1.2019 alkaen talous- ja velkaneuvonnan ovat järjestäneet valtion oikeusaputoimistot, joita on eri puolilla Suomea Helsingistä Rovaniemelle. Ajan voi varata puhelimitse tai oikeus.fi-sivuston kautta, ja monella paikkakunnalla tapaaminen onnistuu myös etänä.
Kunnilla on yhä roolinsa, koska sosiaalinen luototus on kunnan palvelu. Sitä ei kuitenkaan ole kaikissa kunnissa, ja myöntämisperusteet vaihtelevat.
Toinen sitkeä myytti on, että velkaneuvontaan hakeutuminen näkyisi luottotiedoissa tai heikentäisi asemaa perinnässä. Neuvontakäynnistä ei tule mitään merkintää luottotietorekisteriin. Maksuhäiriömerkintä syntyy maksulaiminlyönneistä, esimerkiksi velkomustuomiosta tai ulosoton estetodistuksesta, ei avun hakemisesta.
Näin prosessi etenee
Ensimmäinen yhteydenotto on yleensä puhelu tai lyhyt sähköinen lomake. Jonotusaika vaihtelee alueittain: kiireettömässä tilanteessa odotus voi olla 3–8 viikkoa, pääkaupunkiseudulla ja Tampereella ajoittain pidempäänkin. Kiireellisissä tilanteissa, kuten uhkaavassa häädössä tai sähkön katkaisussa, kannattaa sanoa se heti, koska niitä priorisoidaan.
Ammattilainen aloittaa aina papereista. Velallisen kannattaa ottaa mukaan tai lähettää etukäteen viimeisimmät perintäkirjeet, ulosoton maksukiellot, palkkalaskelmat, Kelan päätökset ja vuokrasopimus. Tositteista tarkistetaan myös, onko perinnässä veloitettu enemmän kuin laki sallii. Kuluttajaperinnässä perintäkulujen enimmäismäärät ovat sidottuja saatavan suuruuteen. Esimerkiksi alle 100 euron saatavasta perintäkirjeen hinta saa olla enintään 12 euroa.
Tyypillinen tilanne on 30–40-vuotias palkansaaja, jolla on 5–8 kulutusluottoa, joista osa on jo perinnässä ja osa ulosotossa. Velkaa voi olla 15 000–30 000 euroa, ja jokainen perintätoimisto ehdottaa omaa maksusuunnitelmaansa. Kun kaikki suunnitelmat lasketaan yhteen, kuukausierät ylittävät käytettävissä olevat tulot. Velkaneuvoja näkee tämän ensimmäisellä tapaamisella. Ratkaisu ei ole kahdeksas maksusuunnitelma vaan kokonaisratkaisu.
Velkajärjestely ja muut ratkaisut
Jos vapaaehtoinen sovinto ei onnistu, neuvoja auttaa laatimaan hakemuksen käräjäoikeuteen. Yksityishenkilön velkajärjestelyssä maksuohjelma kestää yleensä 3 vuotta, ja sen jälkeen jäljellä olevat järjestelyn piiriin kuuluvat velat lakkaavat. Hakemus ilman neuvojan apua hylätään tai palautetaan täydennettäväksi herkästi, koska liitteitä on paljon ja maksuvaran laskenta on tarkkaa.
Kaikki velat eivät kuitenkaan sovellu velkajärjestelyyn. Sakot, rikosperusteiset vahingonkorvaukset ja elatusapuvelat jäävät pääsääntöisesti sen ulkopuolelle. Poikkeus koskee myös tuoretta velkaantumista: jos luottoja on otettu juuri ennen hakemusta ilman aikomusta maksaa niitä, järjestelylle voi olla este. Siksi neuvoja kysyy aina, milloin ja miksi velat syntyivät.
Kevyemmässä tilanteessa riittää usein realistinen maksusuunnitelma perinnässä. Tämä pätee etenkin silloin, kun velkaa on vähän ja tulot ovat vakaat. Takuusäätiön järjestelylaina puolestaan sopii tilanteeseen, jossa kalliit pienvelat voidaan maksaa kerralla yhdellä edullisemmalla pankkilainalla.
Velkojan näkökulma
Perintätoimistolle tai velkojayritykselle velkaneuvojan yhteydenotto on yleensä hyvä uutinen. Se tarkoittaa, että velallinen on ottanut asian vakavasti ja maksuehdotus perustuu laskettuun maksukykyyn eikä toiveisiin. Kokenut perijä vastaa neuvojan sovintoehdotukseen määräajassa ja perustelee kielteisen vastauksen. Pelkkä hiljaisuus hidastaa koko prosessia ja voi lopulta johtaa tuomioistuimen velkajärjestelyyn, jossa velkoja saa usein vähemmän kuin sovinnossa.
Perintälaki velvoittaa noudattamaan hyvää perintätapaa. Siihen kuuluu, että velallisen asiamieheen suhtaudutaan asiallisesti ja että velallisen oikeudet perintätilanteessa otetaan huomioon myös silloin, kun maksuja ei heti tule.
Yleisimmät virheet velkatilanteessa
Ensimmäinen virhe on odottaa liian pitkään. Moni hakeutuu neuvontaan vasta, kun palkasta menee jo ulosottoon, vaikka vapaaehtoisen perinnän vaiheessa vaihtoehtoja olisi enemmän ja kuluja vähemmän. Viivästyskorko, joka kuluttajasaatavissa on viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä, kasvattaa velkaa koko ajan.
Toinen virhe on uuden pikalainan ottaminen vanhan maksamiseen. Se siirtää ongelmaa 1–2 kuukaudella ja nostaa kokonaisvelkaa.
Kolmas virhe on maksaa sitä velkojaa, joka soittaa useimmin. Neuvoja priorisoi toisin: ensin vuokra, sähkö ja muut asumisen menot, sitten ulosotossa olevat velat ja vasta sen jälkeen muut.
UKK
Maksaako talous- ja velkaneuvonta mitään?
Ei maksa. Palvelu on maksuton kaikille asiakkaille tuloista ja velkojen määrästä riippumatta.
Voiko yrittäjä saada velkaneuvontaa?
Voi. Oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvonta palvelee myös yksityisiä elinkeinonharjoittajia ja entisiä yrittäjiä. Laajemmissa yritysveloissa neuvoja voi ohjata esimerkiksi yrittäjien talousneuvontaan tai asianajajalle.
Lopettaako perintätoimisto perinnän, kun velkaneuvonta alkaa?
Ei automaattisesti. Perintä ja ulosotto jatkuvat, ellei velkojan kanssa sovita muuta tai tuomioistuin määrää väliaikaista kieltoa velkajärjestelyhakemuksen yhteydessä. Moni velkoja kuitenkin keskeyttää toimet, kun neuvoja ilmoittaa valmistelevansa sovintoehdotusta.
Mistä liikkeelle
Talous- ja velkaneuvonnan arvo on siinä, että velkatilanteesta saadaan kokonaiskuva ja siihen sopiva ratkaisu. Yksittäisiin laskuihin reagointi ei tuota samaa lopputulosta. Ensimmäinen käytännön askel on kerätä kaikki perintäkirjeet yhteen pinoon ja varata aika lähimmästä oikeusaputoimistosta. Yksittäisissä oikeudellisissa kysymyksissä, kuten riitautetun saatavan tai takausvastuun arvioinnissa, kannattaa lisäksi kääntyä oikeusaputoimiston julkisen oikeusavustajan tai asianajajan puoleen. Velkojalle paras käytäntö on vastata velkaneuvojan yhteydenottoon nopeasti ja asiallisesti, sillä realistinen sovinto tuo yleensä enemmän rahaa kuin pitkä ulosotto.