Omistuksenpidätys ja vakuudet yrityskaupassa

Omistuksenpidätys ja vakuudet yrityskaupassa

Kun yritys myy koneen, tavaraerän tai laitteiston maksuaikaa vastaan, se antaa ostajalle luottoa, ja silloin omistuksenpidätys ja muut vakuudet yrityskaupassa ratkaisevat, saako myyjä rahansa tai tavaransa takaisin maksujen jäädessä maksamatta. Artikkeli on tarkoitettu myyjäyritykselle, joka miettii luotonannon ehtoja, ja ostajalle, joka haluaa tietää, mitä allekirjoitetut ehdot tarkoittavat, jos rahat eivät riitä. Kun vakuudet on sovittu kunnolla ennen toimitusta, myöhempi perintä on nopeampaa ja riitoja tulee vähemmän.

Mitä omistuksenpidätys tarkoittaa käytännössä

Omistuksenpidätysehdossa myyjä pitää omistusoikeuden tavaraan, kunnes koko kauppahinta on maksettu. Ostaja saa tavaran hallintaansa ja voi käyttää sitä, mutta omistajaksi se tulee vasta viimeisen erän jälkeen. Jos maksut jäävät maksamatta, myyjällä on oikeus ottaa tavara takaisin.

Yritysten välisestä omistuksenpidätyksestä ei ole kattavaa omaa lakia. Ehto perustuu sopimukseen ja oikeuskäytäntöön. Osamaksukauppalakia (91/1966) sovelletaan kuitenkin lähtökohtaisesti myös elinkeinonharjoittajien välisiin osamaksukauppoihin, ja siinä säädetään esimerkiksi takaisinotosta ja tilityksestä.

Tilitys on ostajan kannalta keskeinen asia. Kun tavara otetaan takaisin, sen arvoa verrataan myyjän jäljellä olevaan saatavaan. Jos tavara on arvokkaampi kuin jäljellä oleva velka, erotus kuuluu ostajalle.

Omistuksenpidätysehdon pätevyys konkurssissa ja ulosotossa

Ehto suojaa myyjää vasta, kun se sitoo myös ostajan muita velkojia. Tällä on merkitystä erityisesti ostajan konkurssissa. Kokenut perintäasiantuntija tarkistaa ensin neljä asiaa:

– Ehdosta on sovittu viimeistään silloin, kun tavara luovutettiin ostajalle.
– Tavara voidaan yksilöidä esimerkiksi sarja- tai valmistenumerolla.
– Ostajalla ei ole lupaa myydä tavaraa edelleen ennen kuin se on maksettu.
– Tavaraa ei ole sekoitettu muuhun tavaraan, jalostettu eikä liitetty kiinteistön osaksi.

Jälleenmyyntioikeus kumoaa monen tukkukaupan vakuuden. Jos ostaja saa myydä tavaran edelleen tavanomaisessa liiketoiminnassaan, omistuksenpidätys ei vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yleensä sido ostajan velkojia. Ehto pätee silti ostajan ja myyjän välillä, mutta konkurssissa myyjä on usein tavallinen velkoja.

Konkurssissa myyjä esittää pesänhoitajalle erottamisvaatimuksen. Mitä nopeammin vaatimus tehdään, sitä pienempi on riski, että tavara myydään osana pesän omaisuutta. Lisätietoa menettelystä on artikkelissa konkurssimenettely velkojan näkökulmasta.

Takaus, pantti, yrityskiinnitys ja muut vakuudet

Pienessä osakeyhtiössä vahvin vakuus on usein omistajan henkilökohtainen omavelkainen takaus. Silloin velkoja voi vaatia maksua takaajalta heti, kun päävelallinen laiminlyö maksun. Laki takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta asettaa velkojalle tiedonantovelvollisuuksia, kun takaaja on yksityishenkilö. Takaajan asemaa käsitellään tarkemmin artikkelissa takaajan vastuu, kun päävelallinen ei maksa.

Yrityskiinnitys rekisteröidään Patentti- ja rekisterihallitukseen. Se kattaa yrityksen irtaimen käyttö- ja vaihto-omaisuuden. Konkurssissa yrityskiinnityksen haltija saa etuoikeuden 50 prosenttiin kiinnityksen kohteena olevan omaisuuden arvosta. Kiinnitykset ovat kuitenkin yleensä jo rahoittavan pankin hallussa, joten tavarantoimittaja saa niitä vakuudeksi harvoin.

Pankkitakaus ja remburssi ovat tavallisia varsinkin vientikaupassa. Pankit hinnoittelevat takauksen tavallisesti vuosiprovisiona, joka on usein 1-3 % takauksen määrästä, minkä lisäksi peritään avausmaksu. Luottovakuutusta tarjoavat esimerkiksi Allianz Trade, Atradius ja Coface. Viennin rahoituksessa Finnvera myöntää vientiluottotakuita.

Yksinkertaisin vakuus on ennakkomaksu. Uudelta asiakkaalta 30-50 % ennakko on täysin tavallinen vaatimus.

Käytännön esimerkki konepajasta

Pirkanmaalainen konepaja myy 45 000 euron työstökoneen 12 kuukauden maksuajalla. Omistuksenpidätysehto on kirjattu jo tarjoukseen ja tilausvahvistukseen, ja kone on yksilöity sarjanumerolla. Kuuden maksetun erän jälkeen ostaja asetetaan konkurssiin.

Konepaja tekee erottamisvaatimuksen pesänhoitajalle muutaman päivän kuluessa. Kone palautetaan, sen arvo arvioidaan ja tilitys tehdään. Saatava hoituu suurelta osin.

Konepaja oli myynyt samalle asiakkaalle lisäksi teräsaihioita 8 000 eurolla. Konkurssin alkaessa aihiot oli jo työstetty osiksi. Niiden kohdalla ehdosta ei ollut hyötyä, ja konepaja ilmoitti saatavansa tavallisena velkojana. Tavallisille velkojille konkurssissa kertyvä jako-osuus jää usein muutamaan prosenttiin, ja se voi olla nollakin.

Yleisimmät virheet vakuuksien kanssa

Yleisin virhe on, että ehto on vasta laskussa. Jos lasku lähtee tavaran jälkeen, ehdosta ei ole sovittu luovutushetkellä, eikä se sido ostajan velkojia. Ehto pitää kirjata tarjoukseen, tilausvahvistukseen tai yleisiin toimitusehtoihin, jotka ostaja on hyväksynyt.

Toinen virhe on toimitusten jatkaminen, vaikka edelliset laskut ovat maksamatta. Kun toimituksia on useita, myyjän on usein vaikea osoittaa, mikä varastossa oleva erä on maksamatta. Yksilöinti ratkaisee.

Kolmas virhe on reagoida liian myöhään. Jos asiakkaan maksuviive on venynyt 15 päivästä 60 päivään, kyse on varoitusmerkistä eikä sattumasta. Toimintamallin rakentamisessa auttaa artikkeli yrityksen luottoriskien hallinta.

Myytti: myyjä saa hakea tavaransa itse

Moni yrittäjä luulee, että omistuksenpidätysehdon ansiosta tavaran saa hakea ostajan hallista heti, kun maksu myöhästyy. Ei saa. Jos ostaja ei luovuta tavaraa vapaaehtoisesti, takaisinottoon tarvitaan ulosottoviranomaisen virka-apua. Omin päin tehty nouto voi olla rangaistava oman käden oikeuden käyttö.

Ostajan kannalta tämä on oikeusturvaa. Hänellä on oikeus tilitykseen, ja hän voi kiistää takaisinoton perusteen.

Ostajan asema ja maksuvaikeudet

Kun ostaja huomaa, ettei rahat riitä, kannattaa ottaa yhteyttä myyjään ennen eräpäivää. Maksuaikalisästä tai maksusuunnitelmasta sopiminen on lähes aina halvempaa kuin takaisinotto, jossa tavara arvioidaan usein käytettynä selvästi alle ostohinnan.

Yritysten välisessä kaupassa viivästyskorko on korkolain mukaan viitekorko lisättynä 8 prosenttiyksiköllä. Maksuehtolain perusteella velkoja voi lisäksi vaatia 40 euron vakiokorvauksen perintäkuluista. Toimintatavat riippuvat aina yksittäisen tapauksen sopimusehdoista, joten epäselvissä tilanteissa kannattaa kääntyä asianajajan puoleen. Pienyrittäjä voi saada maksutonta tukea Yrittäjän talousneuvonnasta, ja oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvonta auttaa yksityishenkilöitä, esimerkiksi henkilötakaajia.

UKK

Onko omistuksenpidätysehto pätevä, jos se lukee vain laskussa?
Ehto ei yleensä sido ostajan velkojia, jos siitä on mainittu vasta tavaran luovutuksen jälkeen lähetetyssä laskussa. Siitä on sovittava viimeistään luovutushetkellä, esimerkiksi tilausvahvistuksessa.

Voiko jälleenmyyjälle myytyyn tavaraan liittää omistuksenpidätyksen?
Voi, mutta jos jälleenmyyjällä on lupa myydä tavaraa edelleen, ehto ei yleensä suojaa myyjää jälleenmyyjän konkurssissa. Silloin tarvitaan muita vakuuksia, kuten takaus tai luottovakuutus.

Mitä tapahtuu, jos takaisin otetun tavaran arvo ylittää velan?
Tilityksessä tavaran arvoa verrataan jäljellä olevaan saatavaan ja kuluihin. Mahdollinen ylijäämä palautetaan ostajalle.

Vakuudet ratkaistaan ennen toimitusta

Perintätilanteessa voi käyttää vain sellaisia vakuuksia, joista on sovittu ennen kuin tavara lähti varastosta. Kirjaa omistuksenpidätysehto tilausvahvistukseen, yksilöi tavara ja harkitse isoissa kaupoissa takausta tai ennakkomaksua. Kun vakuudet ovat kunnossa, perintätoimisto voi edetä heti eikä selvitä vasta jälkikäteen, mitä oikeastaan sovittiin.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista