
Kun asiakasyritys menee konkurssiin, konkurssivalvonta on velkojalle ainoa keino saada maksamattomat laskut mukaan konkurssipesän jakoon. Velkojan on ilmoitettava saatavansa pesänhoitajalle konkurssivalvonnan määräajassa. Muuten saatava voi jäädä jaossa kokonaan huomiotta tai siitä joutuu maksamaan erillisen maksun. Tämä artikkeli on tarkoitettu yrittäjille, taloyhtiöille ja muille velkojille. Siinä käydään läpi konkurssin aikataulu, valvontakirjelmän sisältö ja tilanteet, joissa määräaika tulee yllättäen vastaan.
Määräaikoja ei kannata pitää muodollisuutena. Valvontapäivän jälkeen tehty ilmoitus maksaa enemmän, ja jos asia jätetään kokonaan hoitamatta, osuus pesän varoista menee muille velkojille.
Konkurssivalvonnan määräajat käytännössä
Konkurssi alkaa, kun käräjäoikeus antaa konkurssipäätöksen. Samalla se määrää pesänhoitajalle, tavallisesti asianajajalle, ja tieto merkitään konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteriin. Pesänhoitajan on laadittava pesäluettelo ja velallisselvitys 2 kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta. Näistä velkoja näkee, mitä varoja ja velkoja pesässä on.
Valvontamenettely järjestetään vasta, jos pesässä on jaettavaa. Pesänhoitaja määrää valvontapäivän, jonka on lain mukaan oltava 30-60 päivän päässä sen määräämisestä. Valvontapäivästä kuulutetaan Virallisessa lehdessä, ja tiedossa olevat velkojat saavat siitä yleensä myös suoran ilmoituksen.
Valvontakirjelmän on oltava pesänhoitajalla viimeistään valvontapäivänä. Pelkkä lähettäminen samana päivänä ei riitä. Valvonnan jälkeen pesänhoitaja laatii jakoluetteloehdotuksen, ja velkojat voivat esittää siitä väitteitä erikseen ilmoitettavaan väitepäivään mennessä. Lopuksi käräjäoikeus vahvistaa jakoluettelon.
Jokaisella vaiheella on oma määräaikansa. Väitepäivä on yhtä tärkeä kuin valvontapäivä. Jos toisen velkojan saatava on mielestäsi liian suuri tai sille on merkitty perusteeton etuoikeus, väite on tehtävä ajoissa.
Myöhästynyt valvonta ja jälkivalvontamaksu
Valvontapäivän jälkeenkin saatavan voi vielä valvoa, mutta tällöin velkoja maksaa konkurssipesälle jälkivalvontamaksun. Konkurssilain mukaan maksu on 1 % saatavan määrästä, kuitenkin vähintään 300 € ja enintään 30 000 €. Esimerkiksi 8 000 euron saatavasta maksu on siis 300 €, koska prosenttiosuus jäisi vähimmäismaksua pienemmäksi.
Pienen saatavan kohdalla maksu voi viedä suuren osan tai jopa kaiken siitä, mitä jaossa olisi saatavissa. Tavallisten velkojen jako-osuus jää usein muutamaan prosenttiin. Jälkivalvontaa ei myöskään voi tehdä rajattomasti, vaan sen mahdollisuus kapenee menettelyn edetessä.
Laista löytyy poikkeus: maksu voidaan jättää perimättä, jos velkoja ei ole saanut tietoa konkurssista omasta syystään riippumatta. Esimerkiksi pesänhoitajan ilmoitus on voinut puuttua, vaikka velkoja oli tiedossa. Poikkeusta ei kuitenkaan sovelleta automaattisesti, ja velkojan on itse perusteltava se.
Mitä valvontakirjelmään kirjoitetaan
Kokenut velkoja kokoaa aineiston heti, kun konkurssi tulee tietoon, eikä jää odottamaan kuulutusta. Valvontakirjelmästä on käytävä ilmi ainakin seuraavat asiat:
– velkojan nimi, Y-tunnus tai henkilötunnus, yhteystiedot ja tilinumero
– saatavan peruste, esimerkiksi lasku, sopimus, velkakirja tai tuomio
– pääoma, korko ja korkoperuste konkurssin alkamispäivään asti
– mahdollinen etuoikeus, pantti tai muu vakuus
– todisteena laskut, sopimukset ja maksumuistutukset liitteineen
Korko lasketaan konkurssin alkamispäivään asti, ei siihen päivään, jona kirjelmää kirjoitetaan. Viivästyskoron laskemisesta on lisää tietoa artikkelissa korkolaki ja viivästyskoron laskeminen käytännössä. Ennen konkurssia syntyneet kohtuulliset perintäkulut ja muistutusmaksut voi valvoa saatavan osana.
Esimerkki: alihankkijan avoimet laskut
Tavallinen tilanne on tällainen. Tamperelainen sähköurakoitsija on laskuttanut rakennusliikettä kolmesta työmaasta yhteensä 18 400 €. Laskut ovat olleet perinnässä kaksi kuukautta, kun rakennusliike asetetaan konkurssiin. Perintätoimisto keskeyttää perinnän, koska konkurssin alettua velallista ei voi enää periä tavalliseen tapaan.
Urakoitsija olettaa, että pesänhoitaja näkee laskut kirjanpidosta ja ottaa ne huomioon itsestään. Tämä on virhe. Pesänhoitaja ottaa jakoluetteloon vain valvotut saatavat. Kirjanpidossa näkyvä velka ei yksin riitä.
Huolellinen velkoja tarkistaa myös, onko sillä jotain velkaa konkurssiin menneelle yritykselle. Jos esimerkiksi takuuvarauksia on vielä maksamatta, kuittausoikeus voi pienentää tappiota enemmän kuin jako-osuus. Kuittauksen edellytyksistä kannattaa kysyä asianajajalta, koska konkurssissa sitä koskevat omat rajoituksensa.
Yleisimmät virheet valvonnassa
Konkurssiuutisen ohittaminen. Monella yrityksellä ei ole tapana seurata asiakkaidensa tilaa järjestelmällisesti. Konkurssi huomataan vasta, kun lasku palaa tai perintätoimisto kertoo menettelyn keskeytyneen. Silloin valvontapäivä voi olla jo mennyt. Virallisen lehden kuulutuksia ja kaupparekisterin tietoja voi seurata myös automaattisesti.
Puutteellinen kirjelmä. Pelkkä summa ilman perustetta ja liitteitä hidastaa käsittelyä ja voi johtaa siihen, että pesänhoitaja riitauttaa saatavan. Etuoikeus tai vakuus on mainittava jo valvonnassa, sillä jälkikäteen sitä on vaikea saada huomioon.
Väitepäivän unohtaminen. Valvonnan jälkeen velkoja ei aina lue jakoluetteloehdotusta. Jos oma saatava on merkitty väärin, esimerkiksi riitautetuksi tai liian pieneksi, korjausta on vaadittava ennen väitepäivää.
Myytti: konkurssissa ei kannata valvoa, koska rahaa ei tule
Monet velkojat jättävät valvonnan tekemättä, koska jako-osuuden uskotaan olevan nolla. Arvio on joskus oikea, mutta väärästä syystä. Suuri osa konkursseista raukeaa varojen puutteeseen, eikä silloin valvontaa järjestetä lainkaan. Velkoja ei siis menetä mitään, vaikka ei tee asiassa mitään.
Jos valvontapäivä kuitenkin määrätään, pesässä on varoja. Pesänhoitaja ei järjestä raskasta valvontamenettelyä tyhjälle pesälle. Valvontapäivän määrääminen on siis velkojalle merkki siitä, että asia kannattaa hoitaa. Lisäksi valvottu ja vahvistettu saatava on dokumentoitu tappio, mikä helpottaa luottotappion kirjaamista. Jako-osuuden saa myös takaajalta vaadittavasta summasta pois.
Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse valvoa. Konkurssin alkamisen jälkeen syntyneet pesän omat velat, kuten pesänhoitajan tilaamat palvelut, maksetaan suoraan pesästä. Pantinhaltija saa suorituksen pantin arvosta ilman valvontaakin, mutta pantin arvon ylittävä osa on valvottava tavallisena saatavana. Konkurssimenettelyn kokonaisuutta käsitellään tarkemmin artikkelissa konkurssimenettely velkojan näkökulmasta.
Velallisen puoli ja asiantuntija-apu
Konkurssiin menneen yrityksen vastuuhenkilöillä on myös velvollisuuksia. Heidän on annettava pesänhoitajalle tiedot ja autettava velallisselvityksen laatimisessa. Jos yrittäjä on taannut yrityksen velkoja henkilökohtaisesti, velkojat voivat periä takaussaatavia häneltä suoraan konkurssin aikana. Tällöin kunnan talous- ja velkaneuvonnasta tai oikeusaputoimistosta voi saada apua oman tilanteen selvittämiseen.
Velkojan kannattaa kääntyä asianajajan tai perintätoimiston puoleen erityisesti silloin, kun saatava on suuri, siihen liittyy vakuuksia tai pesänhoitaja riitauttaa sen. Tämä artikkeli ei korvaa yksilöllistä oikeudellista neuvontaa.
UKK
Mistä näen konkurssin valvontapäivän?
Valvontapäivä kuulutetaan Virallisessa lehdessä, ja pesänhoitaja ilmoittaa siitä yleensä suoraan tiedossa oleville velkojille. Tietoa voi kysyä myös pesänhoitajalta, jonka nimi löytyy konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä.
Pitääkö saatava valvoa, jos se on jo perintätoimistolla?
Pitää. Perintä keskeytyy konkurssin alkaessa, eikä perintävaihe korvaa valvontaa. Perintätoimisto voi kuitenkin laatia valvontakirjelmän toimeksiantajan puolesta, jos tästä on sovittu.
Mitä tapahtuu, jos konkurssi raukeaa?
Valvontaa ei järjestetä eikä jakoa tehdä. Osakeyhtiö poistetaan yleensä kaupparekisteristä, jolloin saatava jää käytännössä perimättä. Mahdolliset takaajat ovat kuitenkin edelleen vastuussa.
Konkurssissa tärkeintä on aikataulu
Konkurssivalvonnassa velkojan kannalta ratkaisee ennen kaikkea aikataulu. Merkitse valvontapäivä ja väitepäivä kalenteriin heti, kun niistä saat tiedon. Laadi valvontakirjelmä liitteineen hyvissä ajoin ja tarkista jakoluetteloehdotus. Kun asiakkaan maksuvaikeuksiin reagoidaan nopeasti jo ennen konkurssia, valvottavaa jää usein vähemmän.