Maksuaikalisän pyytäminen on yksi tehokkaimmista keinoista estää laskua liukumasta perintään, ulosottoon ja lopulta luottotietoihin asti. Tämä artikkeli on tarkoitettu kuluttajalle ja pienyrittäjälle, joka tietää, ettei pysty maksamaan laskua ajallaan. Se sopii myös velkojalle, joka miettii, miten pyyntöihin kannattaa vastata. Kerromme, milloin maksuaikalisää kannattaa pyytää, missä muodossa ja mitä pyynnöstä seuraa.
Kun maksuaikaa pyydetään ajoissa ja oikein, säästyy yleensä kymmeniä euroja perintäkuluja. Lisäksi asian hoitaminen pysyy omissa käsissä.
Milloin maksuaikalisää kannattaa pyytää
Paras hetki on ennen alkuperäistä eräpäivää. Silloin velkojalla ei ole vielä syntynyt kuluja, eikä lasku ole lähtenyt muistutuskierrokselle. Monet energiayhtiöt, vakuutusyhtiöt ja teleoperaattorit siirtävät eräpäivää 2-4 viikolla suoraan verkkopalvelussaan, usein ilman maksua tai muutaman euron palvelumaksulla.
Toiseksi paras hetki on maksumuistutuksen jälkeen, ennen kuin saatava siirtyy perintätoimistolle. Kuluttajalta saa periä muistutusmaksua enintään 5 € ja vain kerran. Jos maksuajasta sovitaan tässä vaiheessa, perintäkuluja ei vielä synny.
Perintäkirjeen jälkeenkin maksuaikaa voi pyytää. Silloin neuvotteluja käydään perintätoimiston kanssa, ja kustannukset ovat jo alkaneet kertyä. Kuluttajaperinnässä velallisella on perintälain mukaan aina vähintään 14 päivää aikaa maksaa maksuvaatimuksen jälkeen, joten pyyntö kannattaa tehdä sen ajan sisällä.
Rajatapaus on tilanne, jossa saatavasta on jo haettu tuomiota käräjäoikeudesta. Velkoja ei yleensä keskeytä vireillä olevaa asiaa pelkän pyynnön perusteella. Jos asia on jo ulosotossa, maksuaikaa haetaan ulosottomieheltä eikä alkuperäiseltä velkojalta.
Maksuaikalisän pyytäminen kirjallisesti – oikea muoto
Puhelu on nopea, mutta siitä ei jää jälkeä. Kokenut asiantuntija suosittelee aina kirjallista pyyntöä sähköpostilla tai perintätoimiston verkkopalvelun kautta. Suurimmilla perintätoimistoilla, kuten Intrumilla, Lowell Suomella ja Svea Perinnällä, on asiakasportaali, jossa maksuaikaa voi hakea muutamassa minuutissa. Jos asia hoidetaan puhelimessa, sovitut ehdot kannattaa pyytää vahvistamaan sähköpostilla.
Hyvä pyyntö on lyhyt ja täsmällinen. Siinä on ainakin:
– laskun numero, viitenumero tai perintätoimiston asianumero
– ehdotettu uusi maksupäivä tai maksuerät euroineen ja päivämäärineen
– lyhyt syy, esimerkiksi palkanmaksun viivästyminen tai sairausloma
– tieto siitä, kiistätkö saatavan jonkin osan
– yhteystiedot vastausta varten
Pitkää selvitystä elämäntilanteesta ei tarvita. Velkoja haluaa tietää kaksi asiaa: milloin raha tulee ja onko ehdotus uskottava. Pyyntö ”maksan 150 € 1.12. ja loput 230 € 2.1.” menee läpi selvästi useammin kuin ”maksan heti kun pystyn”.
Jos laskusta on erimielisyyttä, sitä ei kannata yhdistää maksuaikapyyntöön ilman selvää erottelua. Maksuaikaa pyytämällä velallinen tunnustaa velan, joten kiistetty osa on mainittava erikseen.
Mitä maksuaikalisä maksaa ja mitä se ei muuta
Maksuaikalisä siirtää eräpäivää, mutta velka ei jäädy. Viivästyskorko kertyy koko lisäajan. Korkolain mukaan viivästyskorko on viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä, ja elinkeinonharjoittajien välisissä kaupallisissa sopimuksissa 8 prosenttiyksiköllä. Laskentaperusteet on avattu tarkemmin artikkelissa korkolaki ja viivästyskoron laskeminen käytännössä.
Perintätoimiston vaiheessa sovitusta maksuajasta voidaan periä maksusuunnitelmakulu. Kuluttajaperinnässä kulujen enimmäismäärät on sidottu saatavan suuruuteen. Kulut ovat kohtuullisia vain, jos ne vastaavat laissa määriteltyjä rajoja, joten kirjeen kulurivit kannattaa tarkistaa.
Yritysten välillä tilanne on toinen. Velkoja voi periä 40 €:n vakiokorvauksen perintäkuluista, eikä kuluttajia koskevia kulukattoja sovelleta samalla tavalla. Yrityksen kannattaa siksi neuvotella maksuajasta jo ennen eräpäivää.
Yleinen myytti: velkojan on pakko hyväksyä maksuaikapyyntö
Moni uskoo, että ensimmäinen maksuaikapyyntö on hyväksyttävä automaattisesti. Näin ei ole. Velkoja tai perintätoimisto voi kieltäytyä, jos ehdotus on epärealistinen, aiemmat sopimukset ovat jääneet täyttämättä tai saatava on jo vanhentumassa. Perinnän hyvä tapa velvoittaa kuitenkin suhtautumaan pyyntöön asiallisesti ja vastaamaan siihen. Kohtuullista maksuehdotusta ei saa sivuuttaa ilman perustetta.
Toinen sitkeä myytti koskee luottotietoja. Kuluttaja ei saa maksuhäiriömerkintää siitä, että lasku on perinnässä tai että hän pyytää maksuaikaa. Merkintä syntyy yleensä vasta tuomiosta tai ulosoton kautta. Ajoissa pyydetty ja noudatettu maksuaika voi siis estää merkinnän kokonaan.
Yleisimmät virheet maksuaikaa pyydettäessä
Liian optimistinen aikataulu. Velallinen lupaa maksaa koko summan kahden viikon päästä, vaikka tiedossa ei ole mitään tuloa, joka sen mahdollistaisi. Kun lupaus pettää, toista sopimusta on vaikeampi saada ja velkoja voi siirtää asian suoraan oikeudelliseen perintään. Kokenut neuvoja laskee ensin, mitä kuukausibudjettiin oikeasti jää, ja ehdottaa vasta sitten summaa.
Hiljaisuus pyynnön jälkeen. Pyyntö lähetetään, mutta vastausta ei jäädä odottamaan tai sitä ei lueta. Sopimus on voimassa vasta, kun velkoja on sen hyväksynyt.
Ensimmäisen erän myöhästyminen. Useimmissa maksusuunnitelmissa on ehto, jonka mukaan koko velka erääntyy, jos yksikin erä myöhästyy. Jos tulot viivästyvät, uutta aikaa pyydetään ennen eräpäivää eikä sen jälkeen.
Tyypillinen esimerkki: pienyrittäjä Tampereella jää odottamaan isoa asiakasmaksua, ja oma 1 200 €:n tavarantoimittajan lasku uhkaa myöhästyä. Kun hän lähettää viikkoa ennen eräpäivää sähköpostin, jossa ehdottaa kahta 600 €:n erää, toimittaja yleensä suostuu. Jos sama yrittäjä vaikenee kolme viikkoa, lasku on jo perinnässä ja kuluja on kertynyt.
Velkojan näkökulma: miten pyyntöön vastataan
Velkojalle hyväksytty maksuaika on usein halvempi vaihtoehto kuin oikeudellinen perintä, jonka käräjäoikeusmaksut ja asianajokulut nousevat helposti satoihin euroihin. Ammattilainen arvioi velallisen maksuhistorian, saatavan suuruuden ja vanhentumisriskin. Ehdot vahvistetaan kirjallisesti: maksupäivät, summat, korko ja seuraukset, jos erä jää maksamatta.
Kannattaa muistaa, että velallisen kirjallinen maksuaikapyyntö katkaisee saatavan vanhentumisen. Se kannattaa arkistoida huolellisesti. Pidemmistä järjestelyistä löytyy lisää tietoa artikkelista maksusuunnitelma ja sen sopiminen perinnässä.
UKK
Kuinka pitkää maksuaikalisää voi pyytää?
Kuluttajalaskuissa 2-4 viikon lisäaika hyväksytään tavallisesti helposti. Sitä pidemmät järjestelyt tehdään yleensä maksusuunnitelmana, jossa velka maksetaan kuukausierissä 3-12 kuukauden aikana. Saatavan koko ja velkojan oma käytäntö vaikuttavat siihen, mitä hyväksytään.
Voiko maksuaikaa pyytää useamman kerran?
Voi, mutta jokainen uusi pyyntö heikentää uskottavuutta. Toisella kerralla velkoja vaatii usein osasuoritusta heti tai kieltäytyy kokonaan. Jos rahat eivät riitä useampaan laskuun, kokonaistilanne kannattaa käydä läpi asiantuntijan kanssa.
Mistä saa apua, jos velkoja ei suostu maksuaikaan?
Oikeusaputoimistojen yhteydessä toimiva talous- ja velkaneuvonta auttaa maksutta neuvotteluissa velkojien kanssa. Monet kunnat, kuten Helsinki ja Espoo, tarjoavat myös sosiaalista luototusta. Yksittäisissä oikeudellisissa kysymyksissä kannattaa kääntyä asianajajan tai oikeusaputoimiston puoleen.
Pyydä ajoissa, kirjallisesti ja realistisesti
Onnistunut maksuaikapyyntö tehdään ennen eräpäivää, kirjallisesti ja aikataululla, jota velallinen pystyy oikeasti noudattamaan. Viivästyskorko kertyy silti, ja pyyntö tunnustaa velan, joten kiistetyt osat on mainittava erikseen. Velkojalle selkeästi kirjattu maksuaika on yleensä nopeampi ja edullisempi tie rahoihin kuin käräjäoikeus. Jos maksuvaikeudet kasautuvat, velallisen kannattaa hakea maksutonta velkaneuvontaa ennen kuin laskut ehtivät ulosottoon.