Maksukehotuksen tarkoitus on antaa velalliselle selkeä ja lainmukainen tilaisuus maksaa saatava, ennen kuin velkoja siirtää asian eteenpäin perintätoimistolle tai oikeusteitse. Monelle yrittäjälle ja taloyhtiön hallitukselle maksukehotuksen – eli maksumuistutuksen – laatiminen tuntuu yksinkertaiselta, mutta muotoon ja sisältöön liittyy käytännön yksityiskohtia, jotka ratkaisevat sekä sen tehon että myöhemmän perinnän onnistumisen.
Mikä ero on maksumuistutuksella ja perintäkirjeellä
Maksukehotus ja maksumuistutus tarkoittavat käytännössä samaa asiaa: velkojan itse lähettämää muistutusta erääntyneestä laskusta ennen varsinaista perintävaihetta. Se on eri asia kuin perintäkirje, jonka lähettää yleensä perintätoimisto tai velkoja itse siinä vaiheessa, kun asia on virallisesti siirtynyt perintään.
Käytännössä raja on tärkeä, koska maksumuistutuksesta saa periä vain rajoitetun muistutusmaksun, kun taas varsinaisessa perinnässä kuluerät ovat suurempia ja tarkemmin säädeltyjä. Moni yrittäjä sekoittaa nämä käsitteet ja lähettää heti ”perintäkirjeen” korkeine kuluineen, vaikka kyse on vasta ensimmäisestä muistutuksesta – tämä on yksi yleisimmistä virheistä pienyritysten laskutuksessa.
Mitä maksukehotuksen tulee sisältää
Jotta maksukehotus täyttää lain vaatimukset ja toimii tehokkaana perinnän ensiaskeleena, siitä tulee käydä ilmi seuraavat tiedot selkeästi:
Velkojan tiedot – yrityksen tai yksityishenkilön nimi, y-tunnus tarvittaessa ja yhteystiedot, joihin velallinen voi olla yhteydessä.
Saatavan peruste – mistä laskusta tai sopimuksesta on kyse, laskun numero ja alkuperäinen eräpäivä.
Pääoman määrä – erääntyneen saatavan suuruus ilman lisättyjä kuluja, jotta velallinen näkee tarkalleen mistä summasta on kyse.
Viivästyskorko – korkolain mukainen viivästyskorko, joka lasketaan alkuperäisestä eräpäivästä lukien. Korko perustuu Suomen Pankin vahvistamaan viitekorkoon lisättynä lakisääteisellä korotuksella.
Muistutusmaksu – jos velkoja perii muistutuksesta maksun, sen suuruus on säädelty ja siitä kerrotaan tarkemmin artikkelissa maksumuistutuksen muistutusmaksu.
Uusi maksuaika – kohtuullinen määräaika, johon mennessä lasku tulee maksaa ennen jatkotoimia.
Maksutiedot – tilinumero, viitenumero ja summa, jotta maksaminen on velalliselle mahdollisimman vaivatonta.
Seuraukset maksun laiminlyönnistä – maininta siitä, että maksamattomuus voi johtaa asian siirtämiseen perintään, mikä tuo mukanaan lisäkuluja.
Käytännön esimerkki: yrityksen lähettämä maksukehotus
Ajatellaan tilannetta, jossa pieni rakennusalan yritys on toimittanut asiakkaalle laskun materiaaleista, ja lasku on erääntynyt kolme viikkoa sitten. Yritys lähettää ensin ystävällisen sähköpostimuistutuksen, jossa mainitaan laskun numero, alkuperäinen summa ja uusi seitsemän päivän maksuaika – ilman viivästyskorkoa tai muistutusmaksua.
Jos lasku jää tästäkin huolimatta maksamatta, seuraava vaihe on virallisempi maksukehotus, johon lisätään viivästyskorko ja mahdollinen kohtuullinen muistutusmaksu. Tässä vaiheessa monet yritykset tekevät virheen jättämällä maininnan jatkotoimista pois – kun taas selkeä, mutta asiallinen kuvaus seurauksista usein riittää saamaan maksun liikkeelle ilman kalliimpaa perintävaihetta.
Muoto: kirjallisesti, sähköpostitse vai postitse
Laki ei määrää tarkkaa muotoa maksumuistutukselle, mutta todistettavuuden kannalta kirjallinen muistutus on aina suositeltavampi kuin puhelinsoitto. Sähköposti riittää useimmiten hyvin, kunhan lähetys ja sisältö voidaan tarvittaessa myöhemmin osoittaa.
Jos asia etenee myöhemmin oikeudelliseen perintään tai velkomuskanteeseen käräjäoikeudessa, on hyödyllistä, että velkoja pystyy näyttämään, milloin ja missä muodossa maksukehotus on lähetetty. Tämä puoltaa kirjallista muotoa myös pienissä kuluttajasaatavissa, vaikka sähköinen viestintä onkin nykyään yleisin tapa.
Yleinen virhe: liian aggressiivinen sävy tai liialliset kuluvaatimukset
Yksi yleisimmistä virhekäsityksistä on, että maksukehotukseen voisi lisätä vapaasti erilaisia ”käsittelymaksuja” tai korottaa vaadittua summaa mielivaltaisesti painostuskeinona. Todellisuudessa perintäkulujen enimmäismäärät on säädelty laissa saatavien perinnästä, ja tämä koskee myös maksumuistutusvaiheen kuluja.
Ylimitoitetut vaatimukset voivat kääntyä velkojaa vastaan: jos asia etenee myöhemmin käräjäoikeuteen, tuomioistuin voi hylätä perusteettomat kuluvaatimukset, ja lisäksi asiaton sävy voi heikentää velkojan uskottavuutta neuvotteluissa. Asiallinen, faktapohjainen ja selkeä maksukehotus on tehokkaampi kuin uhkaava tai epäselvä viesti.
Velallisen näkökulma: miten reagoida maksukehotukseen
Velalliselle maksukehotus on tilaisuus hoitaa asia kuntoon ennen kuin siitä aiheutuu lisäkuluja. Jos summa on oikea eikä siitä ole erimielisyyttä, nopein ja edullisin ratkaisu on maksaa lasku annetussa määräajassa.
Jos maksaminen kerralla ei onnistu, kannattaa olla yhteydessä velkojaan ja pyrkiä sopimaan maksusuunnitelmasta – moni velkoja suostuu kohtuulliseen aikatauluun, koska se on molempien etu. Jos taas saatavan perusteessa on epäselvyyttä tai summa vaikuttaa virheelliseltä, siitä kannattaa reklamoida kirjallisesti heti, sillä hiljaisuus voidaan tulkita hyväksynnäksi.
Tilanteissa, joissa velkoja on kertynyt useita ja oma taloudellinen tilanne on kireä, kannattaa olla yhteydessä oman kunnan talous- ja velkaneuvontaan tai tarvittaessa oikeusaputoimistoon. Nämä palvelut ovat maksuttomia tai edullisia, ja niistä saa puolueetonta apua tilanteen selvittämiseen.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko maksukehotuksesta periä korkoa jo ennen sen lähettämistä?
Kyllä – viivästyskorko lasketaan yleensä alkuperäisestä eräpäivästä lukien, ei maksukehotuksen lähetyspäivästä, kunhan laskulla on ollut selkeä eräpäivä tai siitä on sovittu korkolain mukaisesti.
Kuinka pitkä maksuajan tulee olla maksukehotuksessa?
Laki ei määrää tarkkaa päivämäärää, mutta käytännössä 7–14 päivän maksuaikaa pidetään kohtuullisena. Liian lyhyt määräaika voi vaikuttaa myöhemmin epäedullisesti, jos asia etenee oikeuteen.
Onko maksukehotus pakollinen ennen perintätoimiston käyttöä?
Ei ole lakisääteistä pakkoa, mutta se on suositeltavaa hyvän perintätavan mukaisesti ja usein myös perintätoimistojen omien käytäntöjen edellyttämä ensimmäinen askel.
Yhteenveto
Huolellisesti laadittu maksukehotus on paitsi lain edellyttämä käytäntö, myös tehokkain tapa saada erääntynyt saatava hoidettua ilman kalliimpaa perintäprosessia. Selkeä sisältö, kohtuullinen sävy ja oikein lasketut kulut vähentävät riitoja ja nopeuttavat maksua.
Jos maksukehotukset eivät tuota tulosta, seuraava luonteva askel on harkita luotettavan perintätoimiston valintaa, joka osaa viedä prosessin eteenpäin lain mukaisesti. Yksittäisissä, monimutkaisissa tai riitaisissa velka-asioissa kannattaa aina kääntyä asianajajan tai talous- ja velkaneuvonnan puoleen sen sijaan, että luottaa pelkkään yleisohjeeseen.
